Muinaiset pyörätiemme!
– –
Suomalaisittain suurehkossa kaupungissa polkupyörän ajamisen oppinut on kuntakeskuksemme vilinässä ihmeissään. Täällä kun pyöräillään kapealla jalkakäytävällä. Pyörällä puikkelehditaan ihmisten, lastenvaunujen, lätäköiden ja koirien välistä. Toivoa vain sopii, että kun Suupalta lähtee laskeutumaan kohti Tampere-Pirkkala-valtatietä, vastaan ei tule ketään. Kaksi polkupyörää kyllä mahtuvat toisensa sivuuttamaan, mutta entäs jos seassa on kolmaskin – jalankulkija.
Sekä jalankulkija että pyöräilijä pääsevät Suupalta Haikkaan samaa kevyenliikenteenväylää pitkin. Rakennettaessa väylät olivat hienot ja tasaiset. ”Kuningas routa” on kuitenkin paikkapaikoin tehnyt kolttosiaan ja väylät ovat pahasti muhkuralla. Onpa reunojakin lohennut. Jos samanlaisia lohkeiluja olisi autojen tiellä, olisi meteli melkoinen. Polkupyörällä voi aina hidastaa ja olla ajamatta monttuun, autolla ei.
– –
Liikkeiden aukioloaikoina Suuppa on täynnä pyöriä. Niitä on villisti pysäköitynä yhtä hyvin E-marketin kuin Sepontorinkin edessä. Polkupyörä on tieliikennelain määrittelemä väline, jonka pysäköimisessäkin on noudatettava tiettyjä sääntöjä. Nurmikot, ovien edustat, jalankulkijoille tarkoitetut väylät ja vieraat takapihat eivät ole pyörien pysäköintipaikkoja. Jos mahdollista, ne on pistettävä telineeseen.
Kuka hankkii telineet? Torstaina Suupalla pyöräilleet olivat sitä mieltä että kunta hankkikoon. Tuskinpa kuntaa voidaan velvoittaa telineitä muualle hankkimaan kuin omien kiinteistöjensä edustalle. Yksityisillä taloyhtiöillä on yhtä lailla velvollisuus huolehtia julkisivustaan. Kauniiseen julkisivuun kuuluu ojennuksessa olevat pyörät.
Pirkkalainen 2.8.1984.
