”Istun tämmöisessä katoksessa. Täällä Malmössä on julkinen sauna, jossa käyn usein. Meillä on nätit hellesäät ja ajattelin maata saunan terassilla ottamassa aurinkoa, kun ukkosmyrsky iski. Piti äkkiä kerätä kamppeet ja tulla suojaan”, Fält kertoo.
Ikiaikainen luonnonnäytelmä tarjoaa jylhän lähdön puhelinhaastattelulle, jonka aihe on vanha kuin taivas: kansanmusiikki.
Ruotsissa reilun vuosikymmenen vakituisesti asunut Fält on kansainvälistä uraa tekevä suomalainen kansanmuusikko ja laulunopettaja, jonka repertuaariin kuuluu niin runolauluja, karjankutsuja kuin omia sävellyksiä. Haastatteluhetkellä toukokuussa Fältillä oli edessä Islannin-kiertue, ja heinäkuussa hän saapuu Rautakauden Birckala -tapahtumaan konsertoimaan ja pitämään runonlaulutyöpajaa.
”Tiesin heti, että se oli minun juttuni”, Fält muistelee.
”Popmusiikissa lähdetään usein ajatuksesta, että on ääniä, joita muut haluavat matkia. Paljon on idoliajattelua, että tässä on Whitney Houston tai Aretha Franklin ja yritetään tehdä jotakin samanlaista kuin he. Kansanmusiikissa on valtavan hieno ajatus, että oma ääni riittää. Oman urani keskipisteeksi on tullut soolona esitetty a cappella -laulu, jossa todellakin laulaja itse riittää eikä tarvitse olla säestävää instrumenttia tai bändiä.”
Suomalainen kansanmusiikki on kehittynyt idän venäläisten ja lännen skandinaavisten vaikutteiden välissä. Fältin mukaan skandinaavinen kansanlaulu on usein kirkasta ja kaunista.
”Suomalaisessa lauluperinteessä taas on paljon vahvaa rintaääntä. Se on sellaista, vähän vitsaillen sanottuna, ei niin kaunista. Estetiikka on erilaista kuin hyvin lyyrisessä sopraanosoinnissa, jota kuulee esimerkiksi norjalaisessa kansanlaulussa. Suomessa varsinkin karjalaista kansanlaulua kutsutaan usein karjalaiseksi kailotukseksi, mikä on minulle ehdottomasti positiivinen asia.”
Näkyvyyttä kansanmusiikille ovat viime vuosina tuoneet ison budjetin historialliset tai historiavaikutteiset elokuvat ja -sarjat, joiden ääniraidoilla vilahtelee kaikuja kansanmusiikista. Fält mainitsee fantasiasarja Game of Thronesin ja animaatioseikkailu Frozen 2:n.
”Populaarikulttuurissa on nostettu kansanmusiikkia monta vuotta siistinä saundina. Minusta se on tosi tervetullutta. Somen ja netin kautta on helppo tulla ilmiöitä, ja se aukaisee erilaisia ovia. Moni kansanmuusikko esimerkiksi säveltää peliteollisuudelle tai Netflixille. On tosi mielenkiintoista seurata, mihin tämä trendi on menossa.”
Pohjoismaisilla kansanmuusikoilla on Fältin mukaan tukenaan hyvät apurahajärjestelmät ja korkea koulutustaso. Ne mahdollistavat esimerkiksi kansainväliset kiertueet. Fältin työskentelyaluetta ovat Suomen ja Ruotsin lisäksi esimerkiksi Australia ja Uusi-Seelanti.
”Ajattelemme usein olevamme avoimia ja toivottavamme kaikki tervetulleeksi, mutta silti jäisimme helposti tuttuihin kaveripiireihimme, koska niissä on kivaa ja turvallista. Siksi minusta on hirmu tärkeää, että sekoitetaan pakkaa”, Fält sanoo.
Anna Fält esiintyy ja pitää ja runonlaulutyöpajoja Rautakauden Birckala -tapahtumassa Reipin alueella (Museotie 9) la–su 6.–7.7.
