Suomen Keskustan listalla on 20 eurovaaliehdokasta, joista kaksi on Pirkanmaalta. Toisena pirkanmaalaisena EU-parlamenttiin pyrkii sastamalainen metsänhoitaja ja toiminnanjohtaja Petri Rinne.
Joonas Soukkio viimeistelee parhaillaan liiketalouden tradenomin tutkintoaan Tampereen ammattikorkeakoulussa, joten hän on tuota pikaa valmis uusiin haasteisiin. Politiikka vetää nuorta miestä puoleensa. Hän on hankkinut kokemusta muun muassa Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Tamkon puheenjohtajana ja Suomen opiskelijakuntien liiton SAMOK ry:n puheenjohtajana. Parhaillaan hän johtaa Keskustaopiskelijoita. Soukkio oli ehdokkaana vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.
– Sivistys, luonto, yhdenvertaisuus ja käytännönläheisyys, Soukkio listaa arvojaan.
Soukkio koki ehdokkaaksi asettumisensa mielekkääksi, koska hänen mielestään niin suomalaisessa päätöksenteossa kuin Euroopan Parlamentissa on iso tilaus nuorten nykyistä vahvemmalle äänelle. Hän on vakuuttunut siitä, että nuoret ottavat riittävän vakavasti esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja luontokadon ongelmat.
– Puhumattakaan koko maanosassa hälyttävästi yleistyvistä mielenterveyden ongelmista. Tutkimukset osoittavat, että nuorten tulevaisuudenusko on rapistunut. Talouden vaikeudet kurittavat jokaista yhteiskuntaa, minkä seuraukset heijastuvat kansalaisten jokapäiväiseen elämään.
Luopioislaisen Kukkiajärven läheisyydessä varttunut Soukkio on erityisen huolissaan vesistöjen ekosysteemeistä ja pölyttäjien tilasta. Hänen kotijärvensä on kansainvälisesti tunnettu erittäin harvinaisesta vesikasvista ormiosta.
– Vesistöjen saastuminen, rehevöityminen sekä tummuminen uhkaavat useita kalalajeja. Tarvitsemme nykyistä parempia seurantamenetelmiä kalakannoista, tiiviimpää eurooppalaista yhteistyötä sekä avointa tiedon siirtoa, jotta voimme tehdä kokonaisuuden kannalta vaikuttavia päätöksiä.
– Ilman kallisarvoisia pölyttäjiä koko ekosysteemimme joutuisi katastrofin partaalle. Pölyttäjien aseman parantamiseksi tarvitaan konkreettisia toimia metsätaloudessa, maataloudessa sekä kaupunkien suunnittelussa.
Soukkio arvostaa luonnon kansallisomaisuudeksi. Hänen mukaansa luonnon hyväksi tarvitaan paitsi jokaisen yksilön panos niin vahvoja vapaaehtoisuuteen perustuvia suojelumekanismeja kuin myös kovaa lainsäädäntöä.
– Turvallisuus rakentuu kestävästi Euroopan voimavaroihin ja kykyyn puolustaa itseään. EU:n on kyettävä luomaan myös tarvittaessa uskottavaa pelotetta, jotta maanosaan hyökkääminen ei houkuta.
– Jokaisen maan on satsattava omaan puolustukseensa.
Soukkio sanoo, että menneiden vuosikymmenten virheistä on otettava opiksi. EU:n on lisättävä omavaraisuuttaan ja riippumattomuuttaan.
– Erityisesti Kiina-riippuvuudesta on hankkiuduttava eroon. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan nosti maanosamme pakoteratkaisuissa näkyväksi kaasu- ja öljynapanuoran Venäjän kanssa. Sittemmin riippuvuudesta on päästy eroon, on hankittu turvallisia korvaavia vaihtoehtoja. Energiaomavaraisuus on merkittävä turvallisuuden tae.
Soukkio teroittaa, että ruokaomavaraisuus on merkittävä turvallisuustekijä niin pohjoisessa saarekkeessa olevalle Suomelle kuin koko 27 valtion muodostamalle Euroopan unionille. Minkä tahansa kriisin tai konfliktin syntyessä elintarvikkeiden on riitettävä.
– Uudella viisivuotiskaudella EU:n on vahvistettava maaseudun elinvoimaa. Se tapahtuu esimerkiksi yritystoiminnan monipuolistamisella ja vihreän teknologian hyödyntämisellä.
– Maatalouden tuet ovat entistäkin tärkeämpiä. Niihin en kajoaisi, mutta suuntaisin niitä nykyistä voimakkaammin ympäristöystävällisin kriteerein. Tuilla on kehitettävä koko maaseutua ja maataloutta. Yhtenä merkittävänä vaihtoehtona on kasviproteiinit.
– Maatalouden vakavista ongelmista on puhuttu myös Suomessa koko EU-jäsenyytemme ajan. Poliittiset puolueet eivät ole saaneet parannuksia aikaan, joten kriisi vain kroonistuu. Katseet kohdistuvat teollisuuteen ja kauppaan. Kyykyttävätkö S- ja K-ryhmä maanviljelijöitä?
Opiskelijana Soukkio tuntee omalla ihollaan kansakunnan koulutustason tärkeyden.
– Niin Suomi kuin koko Euroopan unioni tarvitsee kaikille yhteiskunnan osa-alueille uusia innovaatioita, uudenlaista ajattelua ja kestävän kehityksen mukaista toimintaa. EU:n onkin suunnattava rahoitusta aikaisempaa vahvemmin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Konkreettisesti haasteet ovat vihreän energian tuotannon lisäämisessä, ruoantuotannon voimavarojen tehokkaassa hyödyntämisessä ja oman kansallisen asetuotannon edistämisessä.
Soukkio korostaa, että rauhan aatetta on pidettävä yllä koko ajan ja kaikkialla. Hän toivoo, että EU pystyisi ottamaan merkittävästi nykyistä vahvemman roolin kansainvälisten konfliktien ehkäisyssä ja rauhanhankkeiden rakentamisessa.
– Koko EU tarvitsee huutavasti työperäistä maahanmuuttoa, etenkin korkeasti koulutettuja osaajia. Syntyvyys ei ole riittävällä tasolla. Tarvitsemme lisää väkeä, jotta meillä on niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla tarpeeksi työvoimaa.
Soukkio sanoo, että Euroopassa olisi petrattava it-sektorilla ja alustataloudessa. Hänen unioninsa kannustaisi moderneihin innovaatioihin. Eurooppakin tarvitsisi omat teknologiajättinsä.
– Euroopassa on nostettava tutkimuksen tasoa. Osaamiseen on satsattava nykyistä voimakkaammin. Suurennuslasin alla ovat niin vihreä teknologia kuin kiertotalous.
Soukkion mukaan EU on tuonut suomalaistenkin koululaisten ja opiskelijoiden ulottuville erilaisia vaihto-ohjelmia, jotka ovat niin oppimisen kuin kansainvälistymisen kannalta merkittäviä.
Yhteisvelka on noussut kuumaksi perunaksi. Soukkio muistuttaa EU:n perustamissopimuksesta, jonka mukaan yhteistä velkaa ei pystytä ottamaan.
