PIRKKALAN kunta on tehnyt viime vuodelta 7,5 miljoonan euron tuloksen. Tilikauden ylijäämä oli 8,2 miljoonaa euroa, sillä tulokseen lisättiin 0,6 miljoonan euroa poistoeron muutosta investointivarauksen purun vuoksi.
Vuosi oli Ruokosen mukaan erityinen, koska sote-palvelut olivat ensimmäistä vuotta hyvinvointialueiden vastuulla.
Hyvään tulokseen päästiin lopulta sekä ennakoitua suurempien verotulojen että pienempien kulujen takia.
”Erinomainen talousvuosi, jonka tasolle ei lähivuosina päästä kuntatalouden ja laajemmin julkisen talouden näkymien takia”, tiivistää Pirkkalan kunnan talousjohtaja Tommi Ruokonen.
Tiedossa ovat hyvin valtion velkaongelmilla perustelemat leikkaustarpeet.
”Vaikka esimerkiksi valtionosuuteen kohdistuvista lisäleikkauksista ei ole päätöksiä, ovat nekin mahdollisia ja jopa todennäköisiä, koska julkisen talouden tasapainotustarve on niin suuri”, Ruokonen miettii.
Kuluvalta vuodelta Pirkkalan kunta odottaa suunnilleen nollatulosta, eli sen paremmin voittoa kuin tappiota ei tule. ”Näin varhaisessa vaiheessa vuotta liittyy tuloksen kehittymiseen kuitenkin epävarmuutta suuntaan ja toiseen”, Ruokonen lisää.
VIIME vuodesta on kuitenkin lupa iloita tilinpäätöksen hetkellä. Kunnan velkamäärä supistui noin miljoonalla eurolla. Kyseessä oli toinen vuosi peräkkäin, kunta Pirkkalan lainamäärä supistui.
”Vaikka investoimme paljon, tulorahoitus riitti investointien kattamiseen”, Ruokonen kertoo. Tämä tarkoittaa, että rakennushankkeita tehtiin ilman lainanottoa. Pitkäaikaisten lainojen määrä vuoden lopussa oli 65,4 miljoonaa euroa.
Investointimenot olivat yhteensä 18,3 miljoonaa euroa. Maa-alueiden hankintaan käytettiin niistä viisi miljoonaa euroa.
Suurimmat rakennushankkeet olivat vapaa-aikakeskuksen laajennus (3,7 miljoonaa) ja Kirkonkylän koulun laajennus ja peruskorjaus (1,6 miljoonaa). Pirkkala-kampuksen 50 miljoonan euron kiinteistöleasing -hankkeen rakentaminen jatkui.
Maa-alueiden myynti oli viime vuonna vähäistä ja tuotti vain 11 040 euroa. Tähän vaikutti osaltaan kunnan linjaus tonttien vuokraamisen suosimisesta myynnin sijaan.
Kaavoituksen kautta saatavia maankäyttö- ja kehittämiskorvauksia saatiin noin 450 000 euroa, joka on noin 240 000 edellisvuotta enemmän.
SOTE-UUDISTUKSEN takia kunnan menot ja tulot olivat noin puolet pienempiä kuin edellisvuonna. Kulut pienenivät yli puolella (53,6 %) eli noin 82,6 miljoonaa euroa. Verotulot alenivat puolestaan noin 44,7 prosenttia.
Kunnallisverotulot alenivat edellisvuodesta 50,3 prosenttia eli noin 48,9 miljoonaa euroa, kun veroprosentti pieneni ja osa pirkkalalaisten maksamista veroista suunnattiin valtion kautta hyvinvointialueelle.
Lopputulema isojen muutosten vuonna oli kunnan kannalta suotuisa.
”Verotulojen kehitys oli kolme miljoonaa euroa parempi kuin talousarviossa ennakoitiin”, Ruokonen kertoo.
Tähän vaikutti inflaation mukanaan tuoma hyvä palkkakehitys, mutta myös edellisvuoden ns. verojäämät, jotka olivat kertaluonteisia kuntien saamia verotilityksiä vuodelta 2022. Verojäämiä oli maksuunpantu vanhalla, isommalla veroprosentilla joiden tilitys tapahtui vuonna 2023.
Sote-uudistuksen myötä Pirkkalan tuloveroprosentti muuttui 20,50 prosentista 7,86:een.
Kunnan tulos muodostui lopulta yli neljä miljoonaa paremmaksi kuin budjettia tehdessä vuonna 2022 arvioitiin. Talousarviota tehdessä elettiin turbulenttia aikaa.
”Oli energiakriisi ja suuret hintojen nousut. Näihin varauduttiin kulupuolella. Hintakehitys kuitenkin tasaantui. Osittain tämän takia kunnan menot olivat kaksi miljoonaa euroa ennakoitua pienemmät”, Ruokonen kertoo.
KIINTEISTÖVEROISSA oli kasvua noin 930 000 euroa. Yhteisöverot pienenivät noin 24 prosenttia, mikä on noin 2 miljoonaa euroa. Tämä johtui yhteisöverojen jako-osuuden putoamisesta kolmanneksella vuodesta 2022.
”Yhteisöverojen osuus kuitenkin kasvoi suhteellisesti kunnan tuloeränä”, Ruokonen sanoo. Yhteisöveroja maksetaan kunnille niiden alueella toimivien yritysten tuloksista.
Hyvinvointialueuudistuksella oli vaikutusta myös valtionosuuksiin. Valtionosuudet alenivat noin 3,4 miljoonaa euroa.
Verotuloista ja valtionosuuksista muodostuva verorahoitus aleni noin 53 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Asukaskohtainen verotulo oli Pirkkalassa 2 982 euroa ja valtionosuus 779 euroa eli verorahoitus yhteensä 3 761 euroa/asukas.
Rakennusten vuokratuotoissa puolestaan kasvua oli noin 2 miljoonaa euroa Pirkanmaan hyvinvointialueelle vuokrattujen tilojen vuoksi.
Kunnanhallitus hyväksyi tilinpäätöksen 25. maaliskuuta ja päätti lähettää sen valtuuston käsiteltäväksi.
