PIRKKALAINEN uutisoi viime viikolla, että kaavaluonnos esittää Killon omakotialueen useimmille tonteille mahdollisuutta 110 kerrosneliön erillisen lisärakennuksen tekoon. Luonnos on paraikaa julkisesti nähtävillä ja siitä voi jättää mielipiteitä.
Vaihtoehtoinen mahdollisuus erilliselle lisärakennukselle olisi joillakin tonteilla ns. elintasosiipi.
Olemassa olevien rakennusten rakennusoikeudeksi luonnoksessa esitetään joko 150, 175 tai 200 neliötä. Lisäksi saisi luonnoksen mukaan rakentaa 30 neliön talousrakennuksen. Kaavaluonnos toisi Killon tonteille noin 90 neliötä enemmän rakennusoikeutta kuin aiemmin kaatunut kaavaehdotus. Siinä tonteille esitettiin nykyisten talojen lisäksi 50 neliön lisärakennuksia, joista 25 neliötä olisi saanut käyttää asumiseen.
Killon tontit ovat noin 900-1200 neliön kokoisia. Päärakennukset ovat nykyisin yleensä noin 80-100 kerrosneliön laajuisia. Tonteilla on muuta lisärakentamista niin, että keskiarvo käytetylle rakennusoikeudelle on 125 kerrosneliötä.
Kaavaehdotuksen eteneminen katkesi reilu vuosi sitten kunnanhallituksessa, kun kaavan sisällöstä ei päästy sopuun. Asukkaat olivat vaatineet esitettyä enemmän lisärakennusoikeutta ja myös helpompaa menettelyä talojen purkuun ja uudisrakennusten tekoon niiden tilalle. Valtaosa Killon alueesta oli kuitenkin varustettu suojelumerkinnällä kulttuurihistoriallisen miljöön säilyttämiseksi.
Uuteen kaavaluonnokseen tähtäävää viitesuunnitelmaa alkoi tehdä konsulttityönä Heilu Oy.
Tavoitteena on ollut alueen asemakaavan päivittäminen siten, että kaava turvaisi riittävällä tavalla kulttuuriympäristön säilymisen, mutta mahdollistaisi toisaalta lisärakennusoikeuksien osoittamisen alueelle kulttuuriympäristön sallimissa rajoissa.
Työn alussa konsulttityöryhmä kokousti Pirkanmaan maakuntamuseon edustajien kanssa Killon alueen suojelutavoitteista.
Konsulttityöryhmän näkemykseksi muodostui, että Killoon on mahdollista osoittaa täydennysrakentamista siten, että kulttuuriympäristön arvot säilyvät.
KAAVOITUSJOHTAJA Matti Jääskeläinen näkee, että konsulttiyhtiön pohjatyö Killon kaavan uudistamiseksi on onnistunut.
”Näen, että sen kautta pystytään säilyttämään alueen identiteettiä ja suojelumerkintöjen vaatimukset täyttyvät. Katsotaan nyt, millaisia lausuntoja luonnoksesta saadaan.”
Jääskeläinen sanoo, että kaavaluonnoksen Killoon tarjoama rakennusoikeus on kokonaisuudessaan merkittävä.
”Koko kaavan tasolla se tarkoittaa 18 500 kerrosneliötä. Se on paljon. Esimerkiksi 175 neliön olemassa olevan rakennuksen tontilla rakennusoikeutta olisi 315 kerrosneliötä.”
Tehokkuusluku eli rakennusoikeuden määrä suhteessa tontin kokoon olisi 0,26-0,35.
MUTTA mitä merkitystä on 175 tai 150 neliön nykyrakennuksen rakennusoikeudella, kun Killon talojen purkaminen on suojelumääräysten pohjalta ollut liki mahdotonta?
Jääskeläinen toteaa, että lisä- ja uudelleenrakentamiselle pitää luoda pelisäännöt, kun kaavatyö ja rakennustapaohjeet täydentyvät.
”Pitää tehdä selkeät pelisäännöt. Onhan nykyisen rakennuksen korvaamisen uudella oltava jollain tavoin mahdollista, jos vaikka tulee tulipalo tai korjaaminen on aivan terveen järjen vastaista. Joudumme ottamaan kantaa kahteen eri suojelumääräykseen”, Jääskeläinen toteaa.
Kaavaluonnoksessa todetaan, että suojelumerkinnän alaisilla tonteilla on pyydettävä maakuntamuseon lausunto useimpien rakennushankkeiden yhteydessä.
Alueen yleiset suojelumerkinnät on laadittu konsultin esityksen mukaisesti siten, että s-1-määräys suojelee olemassa olevia asuinrakennuksia tiukemmin ja s-2 taas yleistä miljöötä.
Molempien alueella tulee luonnoksen mukaan uudisrakentamisen yhteydessä kysyä lausunto maakuntamuseolta ja s-1-alueella myös vähäistä merkittävämpien muutosten ollessa kyseessä.
KILLON kaavaluonnos on nähtävillä mielipiteiden jättöä varten 22. maaliskuuta asti. Tämän jälkeen kaavatyö jatkuu kaavaehdotuksen valmistelulla.
