TEKOÄLY herättää pelonsekaista hämmennystä osin sen vuoksi, että siitä ei tiedetä riittävästi. Toisaalta huoli perustuu mm. autoritäärisissä maissa jo olevaan kansalaisten massavalvontaan tai sosiaaliseen pisteytykseen.
Kansalaisilla on huoli myös todellisuutta väärentävästä deepfake eli syväväärennösteknologian tuottamasta propagandasta. Entä miten voi varmistaa, että omia tietoja ei tule vahingossa luovuttaneeksi vääriin käsiin?
Tekoäly tarkoittaa erilaisia teknologioita ja sovelluksia, jotka kykenevät oppimaan ja tekemään älykkäitä toimintoja sekä toimimaan jossain määrin itsenäisesti. Parhaimmillaan tekoäly sujuvoittaa arkea, helpottaa työtä ja auttaa päätöksenteossa. Tekoälyä käytetään jo kaikkialla, missä käsitellään ja analysoidaan valtavaa tietomäärää. Käytännössä kaikki, mikä voidaan digitalisoida tullaan digitalisoimaan.
Haasteita voi tulla yksityisyyden suojaan, vääristyneisiin päätöksiin, turvallisuusuhkiin ja vastuukysymyksiin. Tekoälyä voidaan käyttää myös väärin. Jos käyttäjä ei ymmärrä tekoälyä hyödyntävää sovellusta tai järjestelmää, voivat tulokset olla ikäviä ja jopa vaarallisia.
Kun tekoäly tarjoaa tiettyä ehdotusta, ihminen tutkimusten mukaan helposti valitsee sen.
Tekoälyn turvallinen hyödyntäminen edellyttää niin päättäjiltä kuin viranomaisiltakin eettistä pohdintaa mm. siihen liittyvien yksilötason ja yhteiskunnallisten riskien vuoksi. Digitaalinen ympäristö muuttuu nopeasti ja tekoälyn kehitys on nopeaa.
KUNTATASOLLAKIN pitää pohtia miten suojellaan yksityisyyttä ja varmistetaan vastuullinen ja eettinen tekoälyn käyttö. Kansalaisilla on oikeus luottaa siihen, että heidän tietojaan käsitellään turvallisesti eikä heistä kerättyä tietoa joudu vääriin käsiin.
Tiedon määrä lisääntyy ja kyky etsiä tarvitsemaansa tietoa muuttuu yhä haasteellisemmaksi. Monet ovat tottuneet etsimään tietoa googlesta. Se on monille sama kuin internet. Google on kuitenkin yritys, joka voi niin halutessaan poistaa palvelustaan yrityksiä tai tietoja. Tai käyttää algoritmeja, jotka painottavat eri tietoja eri tavoin, tavalla, jota käyttäjä ei voi tietää.
Olemme niin tottuneita käyttämään tiedonhakuun nettiä, että herää huoli osaammeko tehdä enää itsenäisiä päätöksiä.
Entä, jos minulle algoritmien syöttämä tieto onkin yksipuolista tai jopa vääristynyttä? Miten voin tietää millä perusteilla tiettyjä ratkaisuja minulle tarjotaan?
Kun tekoäly tarjoaa tiettyä ehdotusta, ihminen tutkimusten mukaan helposti valitsee sen. Johtuuko se algoritmin erehtymättömyydestä vai ihmisen laiskuudesta? Moni ei kuitenkaan tule ajatelleeksi, että samalla, kun algoritmi ehdottaa jotain, se myös rajaa jotain pois. Valinnat se tekee sen mukaan, miten se on kirjoitettu ja millä datalla se on opetettu, ei minkään objektiivisen luonnonlain mukaan.
VAIKKA tekoälyn käyttöön sisältyy myös riskejä ja uhkia, se ei ole peruste jättää sitä hyödyntämättä. Palvelujen digitalisoimisen edellytys on, että asukkailla on riittävä tietotaito niiden turvalliseen käyttöön. Ennakoivasti, eikä vasta siinä vaiheessa, kun osa väestöstä kokee jääneensä kehityksen vauhdista.
Hyvinvointialueen vastuulla on järjestää digitukea ja neuvontaa omista palveluistaan. Mutta kunta, joka haluaa olla edelläkävijä, järjestää kuntalaisilleen neuvontaa turvalliseen netin käyttöön myös henkilökohtaisessa netin käytössä. Joko omana toimintana tai yhteistyössä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Tarvitaan ennakoivaa ja ajantasaista neuvontaa, jotta yksityisyys turvataan ja kansalaisten luottamus teknologian kehitykseen säilyy.
