HOUKUTTELEVAT koiralenkkimaastot olivat syy, miksi Mari Uusitaika muutti Pirkkalan Soljaan vajaa vuosi sitten. Alue on hurmannut hänet sen jälkeen muillakin tavoilla.
”Olen viihtynyt Soljassa erittäin hyvin. Alue on ihana, koska luonto on niin lähellä. Tämä on kuin erillinen pieni kylä luonnonhelmassa, josta palveluiden ääreen pääsee kuitenkin helposti kävellen”, Mari kertoo.
”Alueella asuu paljon kivoja ihmisiä, joiden kanssa jään usein juttelemaan. Toki on itsestäkin kiinni, miten ottaa naapureihin kontaktia, mutta täällä tuntemattomiakin tervehditään ja se luo hienoa yhteishenkeä alueelle.”
Olen päässyt vierailulle Marin ja hänen 19-vuotiaan tyttärensä kotiin keskustelemaan kodin merkityksestä, sekä sen sisustamisesta omien arvojen mukaisesti.
Mari työskentelee päivätyönään sosiaalialalla lastensuojelussa, mutta näkee säännöllisesti myös ensi- ja turvakotien arkea, sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujien elämää. Työ on henkisesti raskasta ja työn vastapainoksi Marille on tärkeää rauhoittaa koti kaikenlaiselta suorittamiselta.
Kotona rentoudutaan, parannetaan maailmaa ystävien kanssa ja tunnelmoidaan villasukissa kynttilöiden loisteessa. Harmonia ja kauniit yksityiskohdat rentouttavat, sekä luovat kutsuvan ja helposti lähestyttävän tunnelman kotiin. Täällä käykin usein vieraita, sillä Mari rakastaa kutsua ystäviä spontaanisti iltateelle tai viinilasilliselle.
MARI Uusitaika on asunut Pirkkalassa perheineen yli 20 vuoden ajan ensin Kurikassa ja Vähäjärvellä, sitten pitkään Lepomoisiossa ja nyt Soljassa.
”Pirkkala tuntui heti hyvältä ja turvalliselta paikalta asua ja kasvattaa lapset. Olen toiminut kunnassa vuosien varrella monissa eri luottamustehtävissä, joten tunnen paljon ihmisiä täältä. Se luo pysyvyyden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.”
Tärkeä on myös Pirkkalan upea luonto ja hyvät ulkoilumahdollisuudet.
”Luonnossa liikkuessa puran päivän aikana syntyneet paineet ja kuormituksen. Olen opiskellut luonto- ja eläinavusteisia menetelmiä, joten saan luonnosta paljon työkaluja myös toimintaani lasten ja nuorten kanssa. Kodissanikin luonto näkyy monin tavoin. Kävelyretkiltä mukaan tarttuu kauniita kiviä, käpyjä, havunoksia ja keppejä, mutta myös lomilta on kulkeutunut kotiin kasoittain kiviä ja muita muistoja.”
Haaveenani olisi löytää idyllinen mummonmökki järven rannalta, jossa voisin pitää kanoja ja lampaita.
”Sisustustyylini on muuttunut matkan varrella vaaleasta maalaisromanttisesta nykyiseen värikkäämpään ja rentoon boho -tyyliin. Nyt haalin ympärilleni kynttilöitä, torkkupeittoja ja sisustustyynyjä, rottinkia, rouheaa puupintaa ja pehmeitä materiaaleja.
”Olen luonteeltani rento ja boheemi ja edelleen pidämme ystävieni kanssa pyjamabileitä lattialle rakennetuilla siskonpedeillä. Kotonani on aina tilaa perheelle ja ystäville.”
Mari kertoo rakastavansa kierrättämistä. Kirpputoreilla kiertely on hänelle terapeuttista.
GALLERIASTA alla voi klikata kuvia Mari Uusitaian kodista suuremmiksi.
”Erityisesti vanhat astiat ja piensisustustavarat lähtevät herkästi mukaani. Lempikirppiksiäni ovat Kirpputori Ropelli Partolassa, Pirkan Kirpputorikeskus Kangasalla sekä Radiokirppis Laukontorin laidalla. Viikonloppuisin harrastamme maakuntamatkailua ystäväporukalla tai tyttärieni kanssa, ja ajelemme välillä vähän kauemmaksikin seikkailemaan uusille kirppareille.”
SOLJASSA asuessa haaveet suuntautuvat samaan aikaan jo toisenlaiseenkin asumiseen.
”Koen, että tämä Soljan koti on ollut tarpeellinen pysäkki, jossa olen saanut rauhassa miettiä, mihin suuntaisin seuraavaksi”, Mari miettii.
”Haaveenani olisi löytää idyllinen mummonmökki järven rannalta, jossa voisin pitää kanoja ja lampaita. Olen eläinrakas ja on ollut raskasta joutua vuoden sisään luopumaan kahdesta koirasta. Uuden koiran ottaminen onkin ajatuksissa, sillä kodin energia on niin eri ilman lemmikkiä.”
”Tulevaisuuden kodissani olisi rento ja kodikas räsymattomeininki. Saan voimaa ja energiaa väreistä ja edellisen muuton myötä tein tietoisia valintoja viedessäni sisustustyyliäni uuteen suuntaan.
”Uutta ja vanhaa tulee kodissani olemaan aina sekoitettuna keskenään. Minulta löytyy sekä Marimekkoa että muumimukeja, mutta herkät vanhat ruusukupit mummolasta ovat monilla tarinoillaan ne tärkeimmät.”
