TYÖMINISTERI Arto Satonen sanoo, että hän on kaikkina kansanedustajakausinaan vieraillut ahkerasi oman vaalipiirinsä eli Pirkanmaan yrityksissä. Nyt kuudennella kansanedustajakaudellaan työministerinä oleva Satonen on ennättänyt käydä lukuisissa yrityksissä eri puolilla Suomea.
Satonen tunnistaa työvoimapulan, joka on hallinnut viime vuodet maamme julkista keskustelua.
Nyt, kun kotimaisella rakennusalalla on hiljaista, Satosen mukaan ulkomaalaiset rakennusalan ammattilaiset jättävät Suomen ja siirtyvät maihin, joissa rakennusalan työllisyystilanne on parempi.
– Sote-puolella tilanne on täysin toisenlainen. Meillä on kerta kaikkiaan liian vähän sote-ammattilaisia. Tarvitsemme näihin tärkeisiin tehtäviin työvoimaa ulkomailta.
Satosen mukaan istuva hallitus suuntaa toimet Brasiliaan, Filippiineille, Intiaan sekä Vietnamiin. Näissä neljässä maassa olevat Suomen suurlähetystöt saavat voimavaroja potentiaalisten työntekijöiden etsimiseen.
– Meillä on kannustavia kokemuksia ICT-alan huippuosaajien saannista Intiasta.
Hyvinvointiyhteiskuntamme pyörittäminen edellyttää 80 prosentin työllisyysastetta.
Työministeri Arto Satonen
Satonen muistuttaa, että riittävästä työvoimasta on huolehdittava, jotta yhteiskunta pyörii. Hänen mukaansa haasteen ratkaisemiseksi on kolme pääkärkeä. Ensimmäisenä katseet ovat kotimaisessa työvoimassa. Toisena kärkenä on Euroopan unionin alueelta rekrytoiminen. Kolmantena kärkenä on ulkomainen eli kolmansista maista tuleva työvoima.
– Kunnilla tulevina TE-palvelujen tuottajina on ratkaisevan tärkeä rooli, jotta esimerkiksi ulkomailta saapuvat työntekijät integroituvat suomalaiseen yhteiskuntaan. Espoon kaupunki on tehnyt tällä saralla esimerkillistä työtä.
– Länsinaapuristamme Ruotsista tutut maahanmuuton synnyttämät ongelmat on ennaltaehkäistävä. Ruotsin nuorisojengit ovat pitkälle toisen polven maahanmuuttajien integroitumattomuuden seurausta. Uskon, kun maahantulon syy on työ, tilanne on kaikin puolin toisen kaltainen.
Kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla vapautuu suuri määrä työpaikkoja. Satosen mukaan eläköityvien suuri määrä edellyttää korvaavan työvoiman saamista ulkomailta.
Satonen korostaa, että pienenevistä ikäluokista on saatava suuri osa työelämään. Hänen mukaansa hyvinvointiyhteiskuntamme pyörittäminen edellyttää 80 prosentin työllisyysastetta. Nykyinen 75 prosentin työllisyysasteemme on pohjoismaalaisittain alhaisin.
– Esimerkiksi ICT-alalla Suomi on kokoaan suurempi. Tälle vetovoimaiselle ja bruttokansantuotetta vahvistavalle alalle on saatava tekijöitä rajojemme ulkopuolelta.
– Vastaavasti sote-sektorilla työvoiman tarve kasvaa, kun väestömme ikääntyy.
ARTO Satonen pitää tärkeänä, että niin toisen asteen, lukioiden kuin ammattikoulujen, kuin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään alueilla, joilla on aidosti opiskelijoitakin.
– Aloituspaikkojen jakamista on käytetty aluepoliittisena keinona, mutta se ei sovi nykymuotoiseen Suomeen. Kokemukset osoittavat esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomesta, etteivät lisätyt aloituspaikat vahvista niiden elinvoimaa.
Satosen mukaan aloituspaikkojen todellinen tarve on Pirkanmaalla, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Oulun seudulla.
– Suomen kasvukäytävällä on paljon nuoria ja työpaikkoja. Realiteetit on tunnustettava.
PITKÄN kansanedustauransa tärkeänä antina Arto Satonen pitää tiivistä verkostoitumistaan elinkeinoelämän ja yrityskentän toimijoiden kanssa. Säännölliset yrityskäynnit ovat avanneet hänen silmänsä tunnistamaan muun muassa työpaikkakulttuurin muutokset.
– 20 vuoden aikana olen nähnyt, miten yritykset ovat oppineet tunnistamaan hyvät työntekijät ja antamaan heille kuuluvan arvon.
Satonen nostaa esille etätyön ja siihen suhtautumisen; siitä on tullut arkitodellisuutta.
SATONEN on vakuuttunut siitä, että hänen kaksi vuotta kestävällä työministerikaudellaan merkittävät työelämän reformit saadaan maaliin.
– Vuorotteluvapaa, aikuiskoulutus ja työttömyysturva sekä työperäinen maahanmuutto, Satonen listaa.
Satosen mielestä uudistuksien aikataulu on tiukka mutta realistinen.
– Uudistukset on suunniteltu perinpohjaisesti. Työttömyysturva esitellään eduskunnalle. Aikuiskoulutus tuodaan isoon saliin ensi keväänä. Työrauha-asiat saadaan eduskuntaan ensi vuoden helmikuussa.
