JOTKUT ovat saattaneet kuulla sanonnan: ”Ihmisellä on syystä kaksi korvaa ja vain yksi suu”. Se tarkoittaa sitä, että puhumista tärkeämpää on kuunteleminen. Kuuntelemisen tärkeyttä emme aina kuitenkaan muista sisäistää. Joskus kuuntelemiseen pitää ihan keskittyä.
Kuulemme koko ajan erilaisia asioita. Ne voivat olla luonnon ääniä, liikennettä, puhetta, musiikkia, mitä vain. Kuuloaisti on yksi tärkeimpiä aistejamme ja sen voi jokainen käsittää viimeistään silloin, kun esimerkiksi yrittää kuunnella toista ihmistä korvatulppien kanssa, huulilta lukien. Ei ole helppoa, voin sanoa.
OLETKO koskaan miettinyt miltä tuntuu, kun sinua ei kuunnella? Monet meistä ovat varmasti kokeneet sen kiusallisen hetken, kun sinua ei kuunnella, vaikka sinulla olisi tärkeätäkin sanottavaa. Olet saattanut ajatella, että sanomasi on kaikunut kuin kuuroille korville. Näin ei kuitenkaan ole. Joku nimittäin kuulee aina sanomasi ja se on Taivaan Isä, Jumala. Hän pitää huolen siitä, että vaikka kuinka hiljaisella äänellä tai kuuroille korville puhuisit, Jumala kyllä kuulee sinun äänesi. Voimme luottaa myös siihen, että kun puhumme Jumalalle, niin ei ole sellaista paikkaa tai ääntä, jota Jumala ei kuulisi.
Monelle musiikin kuunteleminen on tärkeä osa elämää. Minullekin musiikki on keino rentoutua ja saada virtaa arkeen. Joku saattaa nauttia luonnon äänistä, äänikirjoista tai ihan hiljaisuudesta. Yleensä nekin ovat arjen kiireille hyvää vastapainoa. Yleensäkin koen, että mieluisten äänien kuunteleminen on kuin ”musiikkia korville”, ne saavat aikaan hyvän fiiliksen. Nämä ovat kuitenkin yksilöllisiä. Suosittelen, että kuuntelet juurikin sitä, mistä itse tykkäät.
