SATU RÄMÖLTÄ jäi lounas väliin keskiviikkona, jolloin hän saapui Pirkkalaan kirjailijavierailulle. Edellispäivänä Kuortaneella esiintynyt hittikirjailija joutui yllättäen taittamaan osan junamatkasta Tampereelle korvaavalla bussiyhteydellä.
Seurauksena oli pienoinen kiire Pirkkalaisen haastatteluun – ja kova nälkä.
Onneksi Rämön pirkkalalainen ystävä haki hänet autolla Pirkkalaan ja toi mukanaan paikallisen herkun.
”Hän toi minulle kahvila Seelasta lautasen kokoisen korvapuustin”, Rämö kertoo hyvillään.
PIRKKALA tarjosi dekkaristille muutenkin parastaan. Rämön kirjailijavierailu pääkirjastossa oli niin suosittu, että yhtä isoihin yleisömääriin on ylletty viimeksi vuonna 2017, kun Suomi 100 -juhlallisuudet toivat Pirkkalaan kirjallisuuskentän isoja nimiä.
Iso nimi on Rämökin. Islannissa pitkään asunut tekstialan ammattilainen julkaisi esikoisromaaninsa Hildurin vuonna 2022 ja on siitä pitäen nauttinut Suomessa jättisuosiota.
Hildur oli lähtölaukaus samaa nimeä kantavalle dekkaritrilogialle, joka keikkuu tälläkin hetkellä Pirkanmaan kirjastojen varatuimpien kirjojen listan kärjessä. Eniten varauksia on tehty sarjan marraskuussa ilmestyvään kolmanteen osaan Jakobiin. Toista paikkaa pitää kakkososa Rósa & Björk, kun taas avausosa on viidenneksi varatuin.
Syksyllä 2024 Turun kaupunginteatterissa saa kantaesityksensä Hilduriin perustuva näytelmä, ja tarinasta on tekeillä myös tv-sarja.
VAIKKA Rämö aavisti Hilduria kirjoittaessaan, että mystiseen Islantiin sijoittuvat murhamysteerit voisivat kiinnostaa suomalaisia, löi vastaanotto ällikällä sekä Rämön että kustannusyhtiö WSOY:n väen.
”On tämä ollut ihmeellinen vuosi, en tajua mitä täällä tapahtuu”, Rämö toteaa.
”Koetan nauttia suosiosta sopivan määrän. Tarkoitan, etten halua liikaa fiilistellä myynti- ja varausluvuilla, sillä se voisi vaikeuttaa kirjoittamista. Nyt minun pitää vain jatkaa kirjoittamista.”
KULUVA vuosi on ollut Rämölle muutenkin poikkeuksellinen. Rämö muutti miehensä ja kahden lapsensa kanssa kevääksi ja kesäksi Islannin Länsivuonoilta Suomen Lappiin Äkäslompoloon.
Lasten koulujen alun lähestyessä muu perhe palasi Islantiin, kun taas Rämö jäi Suomeen viettämään vilkasta kiertuesyksyä. Turun ja Helsingin kirjamessujen välissä hän kiertää mahdollisimman monessa kunnassa kertomassa työstään.
”Päätin, että kun ihmiset kerran haluavat kuulla Hildurista, niin minulle on iso ilo ja jopa velvollisuus käydä esiintymässä ja tavata lukijoita. Islannissa olen suomalaisista lukijoista kaukana. Toki voin jutella heidän kanssaan somessa, mutta se ei ole sama asia kuin kasvokkain.”
SUOMESSA vietetty aika näkyy myös dekkarisarjan kolmannessa osassa. Se keskittyy aiempaa enemmän islantilaisen rikosetsivän Hildurin työpariin, suomalaiseen Jakobiin.
”Voin paljastaa, että vien Hildurin käymään Suomessa. Olen aina tuonut suomalaisia tutustumaan Islantiin matkaoppaana ja design-tuotteiden viejänä, mutta nyt Hildur tulee viettämään osan tarinaa Pohjois-Suomessa, Kittilä-Äkäslompolo-Kolari-akselilla. Isoin osa tarinaa tapahtuu silti Islannissa.”
Luvassa lienee jälleen yksityiskohtaista ja eläväistä ympäristön kuvausta. Rämön romaaneissa kuvaillaan seikkaperäisesti monenlaisia islantilaisia ilmiöitä ruokakulttuurista säähän ja liikenneolosuhteista syrjäseudun elämään. Rämö toteaa, että hänelle tuntuu luontevalta käyttää romaaneissa itselleen tuttuja ympäristöjä fiktiivisten tapahtumien näyttämönä.
ENTÄ Jakobin jälkeen? Rämö kertoo, että hänestä olisi ihanaa jatkaa Hildurin tarinaa vielä kolmannen kirjan jälkeenkin. Toisaalta hän pelkää, että kirjasarjalle kävisi samoin kuin liikaa venytetyille tv-sarjoille: tarina laimenisi ja koko kirjasarja saisi kärsiä kehnosta lopusta.
”Olisi herkullista jatkaa tarinaa vielä vähän. Keskustelen asiasta kustantamon kanssa. En tiedä varmaksi, mutta minulla on ajatuksia”, Rämö sanoo.
