PIRKKALASSA jätetty valtuustoaloite vaatii lisää mielenterveystaitojen opetusta kouluille.
Emmi Saaren (sd) jättämä aloite ehdotti yhden tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetusta sisältävän viikkotunnin lisäystä kaikille peruskoululaisille.
Tähän maanantain kokouksessaan aloitteen käsitellyt valtuusto ei halunnut lähteä. Aloite kuitenkin nosti tärkeän asian keskusteluun Pirkkalassa.
Muun muassa opettajien koulutusta mielenterveysterveysongelmien suhteen halutaan lisätä.
Kunnan sivistystoimen aloitteeseen laatima vastaus kertoo, että kiusaamisen ehkäisy, mielenterveysasiat ja lasten ja nuorten hyvinvointi ovat nyt iso teema kouluilla.
Pirkkalassa pidettiin opettajille lukuvuoden aloittaneiden opettajapäivien aikana kiusaamisväkivaltaan liittyvä koulutus. Siihen osallistuivat Toivion, Nuolialan, Kurikankulman, Soljan ja Kirkonkylän koulun opettajat. Vähäjärven henkilöstön osalta koulutus oli ohjelmassa myöhemmin syksyllä.
Opetuspäällikkö Mikko Salkinoja toteaa, että aloitteessa on tartuttu tärkeään ja oleelliseen asiaan.
Lasten ja nuorten hyvinvointia tukee parhaiten positiivinen ja turvallinen kouluyhteisö, jonka perustana ovat hyvinvoivat aikuiset ja heidän esimerkkinsä
Opetuspäällikkö Mikko Salkinoja
Salkinojan laatimasta selvityksestä käy ilmi, että kouluilla on runsaasti erilaisia malleja ja työskentelytapoja, joilla koetetaan edistää aloitteessa toivottuja asioita.
Salkinojan mukaan lasten ja nuorten tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen on viimeisten vuosien aikana ollut Pirkkalan kouluissa systemaattista.
Teema on esillä opetuksessa sekä opetussuunnitelman sisältöjen että erillisten toimenpideohjelmien, kuten Yhteispeli, Hyvää mieltä yhdessä ja Huomaa hyvä! kautta.
Kaikilla 7. luokkien oppilailla on tuntijaossa Opiskelun ja arjen taidot-kurssi, jossa käsitellään mielen hyvinvointiin liittyviä teemoja.
Mielenterveystaitojen kehittäminen on osa opetussuunnitelman terveystiedon opetusta yläkoulussa ja ympäristöopin oppisisältöjä alakoulussa
Meneillään olevan lukuvuoden aikana kaikille Pirkkalan kouluille yhteisenä lukuvuoden teemana on ”Kohtaaminen”.
Lasten ja nuorten hyvinvointia tukevia ja koulujen toimintakulttuuria kehittäviä toimia ovat esimerkiksi kouluun kiinnittymisen vahvistaminen, yhtenäinen kiusaamiseen puuttumisen malli ja oppilaiden osallisuuden tunnetta edistävä toiminta.
”Lasten ja nuorten hyvinvointia tukee parhaiten positiivinen ja turvallinen kouluyhteisö, jonka perustana ovat hyvinvoivat aikuiset ja heidän esimerkkinsä”, Salkinoja toteaa aloitteeseen laatimassa vastauksessaan.
PIRKANMAAN hyvinvointialue on koulujen yhteistyökumppanina lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen tehtävässä työssä. Sen palkkalistoilla olevat oppilashuollon kuraattorit, koulupsykologit ja kouluterveydenhoitajat työskentelevät kouluilla.
Pirkkalan kouluissa toimivaa opiskeluhuollon henkilöstöä on koulutettu IPC-ohjaukseen, joka on masennusoireilun ehkäisyyn ja hoitoon suunniteltu menetelmä.
Hyvinvointialue valmistelee parhaillaan yhdessä kuntien kanssa sekä perhekeskus -toimintamallia että lakisääteistä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa.
”Niiden pohjalta päivitämme kuntakohtaiset suunnitelmamme. Lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvät mielenterveystaidot ja niiden tukeminen tulevat olemaan kiinteä osa näitä suunnitelmia”, Salkinoja toteaa.
Hyvinvointialueella johdettu perhekeskus tulee toimimaan jatkossa rakenteena lasten, nuorten ja perheiden palvelujen ja eri toimintojen yhteensovittamiselle.
KOULUILLA työskentelevät nuorisotyöntekijät ovat Pirkkalan kunnan yläkouluissa pysyvää toimintaa.
Koulunuorisotyöntekijöiden tehtävänä on tukea matalalla kynnyksellä ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa erilaisista hyvinvointiin liittyvistä haasteita kärsiviä oppilaita.
Haasteita voivat olla esimerkiksi vaikeus tulla kouluun ja sosiaalisten tilanteiden pelko.
SALKINOJA ei kuitenkaan pitänyt valtuustoaloitteessa mainittua viikkotunnin lisäystä parhaana tapana reagoida haasteisiin.
”Aloitetta on käsitelty opetuksen johtoryhmässä sekä opiskeluhuollon ohjausryhmässä. Järjestäminen koetaan osin päällekkäisenä ja hintavana vaihtoehtona. Yhden vuosiviikkotunnin lisäys jokaiselle vuosiluokkien 1-9 ryhmälle tarkoittaisi Pirkkalan perusopetuksessa noin 120 vuosiviikkotunnin lisäystä tuntikehykseen”, Salkinoja toteaa.
”Toimenpiteitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen tehdään kouluissa joka päivä. Keskeisenä pyrkimyksenä on kehittää koko kouluyhteisön toimintaa hyvinvointia tukevaksi ja nostaa esille hyvinvoinnin merkitys oppimisen taustalla”, Salkinoja toteaa.
Toimissa onnistumista arvioidaan muun muassa joka toinen vuosi tehtävän kouluterveyskyselyn sekä vuosittain toteutettava koulun hyvinvointiprofiilin perusteella.
Koulun tasolla yhteisön hyvinvointia seurataan opiskeluhuoltoryhmässä, jonka puheenjohtajana toimii koulun rehtori.
