PIRKKALALAINEN valtuutettu jätti syyskuussa aloitteen, jossa ehdotettiin lasten kotihoihoidontuen kuntalisää Pirkkalaan. Tuen saisivat perheet, joissa hoidetaan kaikki alle kolmivuotiaat lapset kotona.
Aloitteen jättäneen Riitta Kuismasen (kd) mukaan Lempäälässä on jo näyttöä siitä, että kuntalisä tuo myös säästöjä. Se on Kuismasen mukaan myös helpottanut päiväkotien työvoimapulaa ja lapsiryhmät on voitu pitää pieninä.
Lempäälän pilottikokeilussa maksetaan Kelan kautta tulevan kotihoidontuen lisäksi jokaisesta kotona hoidettavasta alle 5-vuotiaasta lapsesta 400 euron kuntalisä. Mikäli lapsia on useampia, tuki lisääntyy sadalla eurolla lasta kohti. Ehtona on, että huoltaja tai samassa taloudessa asuva henkilö hoitaa lasta kotona.
”Kotihoidontuen kuntakokeilu Lempäälässä on herättänyt valtavaa kiinnostusta”, Kuismanen kirjoittaa aloitteessa. Hänen mukaansa Lempäälässä siinä on mukana noin 200 perhettä, yhteensä 260 lasta. Heistä alle kolmivuotiaita on 210.
PIRKKALAN kunnanhallituksen vastauksesta aloitteeseen voi päätellä, että vastaava kokeilua ei aiota kuitenkaan järjestää Pirkkalassa.
Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että aloite on loppuun käsitelty ja viittaa vastauksessaan kahteen aiempaan lasten kotihoidon kuntalisästä tehtyyn aloitteeseen. Niistä toisen yhteydessä asiaa oli selvitetty viranhaltijoiden toimesta laajasti.
VUONNA 2021 jätetyssä valtuustoaloitteessa ehdotettiin lapsimäärän mukaan porrastettua kotihoidon kuntalisää ja oltiin huolissaan erityisesti laskeneesta syntyvyydestä.
Pirkkalassa syntyneiden lasten määrä oli pudonnut vuositasolla 290 lapsesta noin 175 lapseen. Aloitteen jättänyt valtuutettu Mika Piirto (kd) näki, että tuolla vauhdilla Pirkkalan koulurakennukset ovat jäämässä puolityhjiksi.
Piirto esitti laskelmia, joiden perusteella tuen maksaminen olisi kunnalle taloudellisesti kannattavaa, sillä varhaiskasvatuksen järjestäminen olisi kunnalle kalliimpaa kuin tuen maksaminen.
VUONNA 2020 Suomen 263 kunnasta 93 maksoi kotihoidon kuntalisää.
Pirkkalan varhaiskasvatuspäällikkö Sari Välilä totesi tuolloisessa selvityksessään, että kotihoidon tuki on nähty lähinnä suurissa kaupungeissa keinona vähentää kunnan varhaiskasvatuspalveluiden kysyntää.
Erityisesti hallitusohjelmassa painotetaan maahanmuuttajataustaisten perheiden lasten osallistumista, mikä auttaa kotoutumisessa, mutta myös muiden osallistumista.
Varhaiskasvatuksen päällikkö Sari Välilä, Pirkkala
Hän muistutti kuitenkin, että OECD ja EU ovat asettaneet täysin päinvastaisen tavoitteen ja haluavat, että varhaiskasvatuksen osallistumisaste pitää saada nykyistä korkeammaksi.
Syynä on, että laadukkaan varhaiskasvatuksen on todettu vaikuttavan myönteisesti lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen. Sen myös katsotaan tasaavan erilaisista kotitaustoista tulevien lasten eroja ja ennaltaehkäisevän syrjäytymistä. Asiassa on myös tasa-arvon näkökulma.
Taloudellisesti merkittävin asia on, että suurempi rahallinen tuki vähentää merkittävästi äitien työelämään osallistumista ja vähentää vanhempien työhön siirtymistä.
EU:n asettama tavoite on, että varhaiskasvatukseen osallistuisi 96 prosenttia ikäluokasta kolmivuotiaista oppivelvollisuuskoulun alkuun.
Pirkkalassa osallistumisaste varhaiskasvatukseen oli vuosina 2018-2020 noin 80 prosenttia 1-5-vuotiaiden osalta. Suomessa ylipäätään osallistumisaste oli euroalueen keskiarvolla poikkeuksellisen alhainen.
VÄLILÄ totesi viime viikolla Pirkkalaiselle, että varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nosto on myös Suomen nykyisen hallituksen ohjelmassa.
”Erityisesti hallitusohjelmassa painotetaan maahanmuuttajataustaisten perheiden lasten osallistumista, mikä auttaa kotoutumisessa, mutta myös muiden osallistumista”, Välilä kertoo.
”Muutoin tilanteet eivät ole muuttuneet, paitsi että edellä mainittu osallistumisaste on noussut jo 86:een”, Välilä sanoo.
Prosenttiosuus sisältää päiväkodit, perhepäivähoidon, ostopalvelut, palvelusetelit, yksityisen hoidon tuen ja avoimen varhaiskasvatuksen.
Välilän mukaan aloitteen perusteluna käytetty työvoimapula ei ole vielä iso ongelma Pirkkalassa.
”Saamme hyvin opettajia ja lastenhoitajia vakituisiin toimiin ja lastenhoitajia myös sijaisuuksiin. Tosin hereillä asian kanssa on oltava.”
”Meillä on myös hyviä uusia tiloja tarjolla eikä jonoja. Välillä on ahtaampaa, välillä väljempää”, Välilä kertoo.
KOTIHOITOALOITTEEN 2021 jättäneen valtuutetun Mika Piirron oma arvio oli, että Pirkkala-lisä rohkaisisi sata perhettä hankkimaan toisen tai kolmannen lapsen ja 30 perhettä siirtymään kotihoitoon, jolloin kunta säästäisi vuodessa 1,3 miljoonaa euroa.
Tuolloinen talousjohtaja Petri Lätti kommentoi, että aloitteen taustalla ollut yksityiskohtainen laskentamalli sisältää taloudellisia ja toiminnallisia riskejä eikä kuntalisän vaikutuksesta syntyvyyteen ole kiistatonta tutkittua tietoa.
