LINNUT visertävät tammien, lehmusten ja muiden arvopuiden seassa, mutta juuri muita ääniä ei Pirkkalan Valkilassa kuulu arkisena aamupäivänä. Pirkkalan maaseudulla Sionkylän tuntumassa sijaitsevasta Valkilasta on vajaat kolme kilometriä Tampereen läntiselle ohitustielle ja vajaat neljä lähimpään ruokakauppaan.
Nyt alueelta on myynnissä kokonaisen rivitalon osakekanta. Omatonttinen rivitalo on myynnissä Huutokaupat.com-sivustolla, ja kauppa-aikaa on jäljellä lauantaihin 8. heinäkuuta asti. Lähtöhinnaksi on asetettu 100 000 euroa.
Seitsemän asunnon rivitaloyhtiö valmistui vuonna 1965 asuinpaikaksi Valkilassa toimineen Tampereen seudun keinosiemennysyhdistyksen työntekijöille. Yhdistys on vain yksi osa historiallisen Valkilan lukuisia vaiheita, jotka ulottuvat ainakin 1550-luvulle asti.
RIVITALON nykyiset omistajat asuvat talossa itsekin. Maija Aho kertoo ostaneensa rivitaloyhtiön miehensä kanssa keinosiemennysyhdistykseltä 15 vuotta sitten.
Pariskunta muutti taloon Tampereelta ja on asunut Valkilassa siitä lähtien. Osa talon vuokralaisista on asunut talossa jopa heitä pidempään.
Aho kuvailee Valkilaa luonnonläheiseksi asuinpaikaksi, jossa luontoon pääsee heti kotiovelta. Toisaalta maalla ei pärjää ilman omaa autoa. Rivitaloyhtiön työt ja vastuut ovat myös alkaneet painaa pariskuntaa iän myötä.
”Asuinpaikkanahan se on ollut ihana, mutta vaatii niin paljon kaikenlaista tekemistä. Minä olen 70 ja isäntä 80 vuotta”, Aho sanoo.
”Nyt odotetaan, jos joku nuorempi ja virkeämpi haluaisi alkaa pitämään taloa kunnossa.”
RIVITALON välittäjänä toimii Muutos LKV. Kiinteistönvälittäjä Risto Taskinen kertoo, että rivitaloa yritettiin myydä jo viime kesänä netin asunnonvälityspalveluissa. Tuolloin asuntomarkkinat voivat hyvin ja talosta pyydettiinkin nykyistä kovempaa hintaa.
”Tarjouksiakin saatiin, mutta ei päästy kauppoihin”, Taskinen sanoo.
Tänä kesänä julkaistua huutokauppailmoitusta on käynyt silmäilemässä Taskisen tietojen mukaan yli 4000 ihmistä. Tarjouksia ei ole vielä tehty.
MYYNTI-ILMOITUKSESTA käy ilmi, että asuntojen kunto vaihtelee välttävästä tyydyttävään ja että taloyhtiö vaatii mittavaa remontointia. Talon lämmitysmuotona toimii maalämpö, ja viemäriosuuskuntaan liityttiin viime vuonna.
Taskinen pohtii, että rivitalo voisi olla hyvä ostos ja asuinpaikka vaikkapa käsistään kätevälle rakennusalan yrittäjälle.
”Taloa voisi kunnostaa asunto kerrallaan aina vuokralaisten välissä”, Taskinen ehdottaa.
Samaa miettii Maija Aho.
”Kuvittelisin, että talo sopisi jollekulle yrittäjälle, joka laittaisi sen kuntoon ja ehkä vuokraisi asuntoja kuten mekin”, Aho sanoo.
”Pirkkalan poikakodiksi” kutsuttu keinosiemennysasema oli alansa edelläkävijä.
VALKILAN monisatavuotiseen historiaan mahtuu lukuisia käänteitä, ja alueen tiloilla on ollut useita omistajia. Alue lienee saanut nimensä Valkilan suvulta, jonka edustajia asui 1550-luvulla kolmella tilalla Sikoisten kylässä.
Samasta suvusta on käyty jopa tapaamassa Ruotsin kuningasta. Joukko suomalaisia talonpoikia lähti Tukholmaan valittamaan epäreilusta kohtelustaan pohjoismaisen sodan aikana. Vuonna 1570 alkanut, 25-vuotiseksi venynyt sota näkyi Pirkkalassakin.
Pirkkala sijaitsi jo tuolloin valtateiden varrella, ja sen läpi kulki suuria sotaväen osastoja. Sotatoimialueen ulkopuolella joukkoja majoitettiin ja muonitettiin talonpoikien luona. Järjestely rasitti talonpoikia niin paljon, että heitä lähti kuninkaan pakeille valittamaan asiasta. Mukana oli esimerkiksi Simo Heikinpoika Valkila Sikoisista.
Vastaukseksi kuningas Juhana III kehotti vouteja myöntämään talonpojille sen verran helpotuksia, ettei näiden tarvitse hylätä tilojaan.
KUNINKAALLISET vaikuttivat Valkilan elämään myös vuonna 1651, jolloin kuningatar Kristiina lahjoitti Sikoisten neljä tilaa Haapaniemen ratsumestarille Krister Skalmille. Skalm hankki sukuoikeuden Sikoisten Valkilaan ja ryhtyi perustamaan säterikartanoa eli verovapaudesta nauttivaa tilaa.
1700-luvulla Valkila kuului Vanhan Pirkkalan ratsutiloihin eli rustholleihin, ja sen omisti Sankilassa asuinkartanoaan pitänyt luutnantti Karl Pfaler. 1800-luvulla Valkilan omisti puolestaan Pirkkalan mahtisuku Spåren suku. Myöhemmin alueen omistajat vaihtuivat tiheämmin.
VUOSINA 1956–1992 tilalla toimi ja sen omisti Tampereen seudun keinosiemennysyhdistys. ”Pirkkalan poikakodiksi” kutsuttu keinosiemennysasema oli alansa edelläkävijä: Valkilassa tehtiin ensimmäisenä Suomessa emakoiden eli täysikasvuisten naarassikojen keinosiemennystä. Suurimmillaan yhdistyksen toiminta oli vuonna 1968, jolloin yhdistyksessä siemennettiin 5700 lehmää ja 3200 emakkoa.
Yhdistyksen lopetettua toimintansa Valkilan rakennuksia on myyty eri omistajille.
Jutussa käytetty lähteenä Topi Mäntysaaren Valkilan rustholli -teosta (1996).
