PIRKKALAN hyvinvointipäällikkö Elina Torro esitteli maanantaina valtuustolle kunnan hyvinvointikertomuksen viime vuodelta.
Se sisälsi paljon tärkeitä nostoja siitä, kuinka pirkkalalaiset voivat ja kuinka kunta pyrkii heidän hyvinvointiaan tukemaan.
Yksi asia kiinnosti valtuutettuja erityisesti. Torro kertoi suhtautumisen kannabiksen käyttöön muuttuneen Pirkkalan nuorten keskuudessa myönteisemmäksi.
THL:n kyselyssä tiedusteltiin, kuinka moni lukion 1. ja 2. luokkalainen oli kokeillut kannabista vähintään kaksi kertaa. Vuonna 2019 näin oli tehnyt Pirkkalassa 9,7 prosenttia kyselyyn vastanneista, vuonna 2021 jo 16,9 prosenttia. Koko maassa vastaavat luvut olivat 9 ja 7,9 prosenttia eli muualla kokeilut olivat vähentyneet.
”Tarvitaan todella voimakkaita kriisitoimenpiteitä. Myös alkoholin käyttö on lisääntynyt ja tiedossa on, että sen myötä myös alkoholin aiheuttamat sikiövauriot”, totesi Riitta Kuismanen (krist).
Perussuomalaisten Saija Vuorenpää kertoi työskentelevänsä nuorten kanssa ja huomanneensa, että monet nuoret pitävät alkoholia haitallisempana kuin kannabista.
Demarien Juha-Pekka Mattila nosti esiin kaksi asiaa. ”Syntyy helvetti, jos mietojen huumeiden käyttö pääsee vähänkin pidemmälle. Toinen huono asia on lasten liikunnan vähentyminen.”
Kristiina Kaila (vihr.) kannatti arkiliikuntaa. ”Omin voimin kouluun on hyvä tavoite. Sitä voisi laajentaa aikuisillekin: omin voimin töihin ja harrastuksiin. Tämä vaatii, että ympäristö on kulkemiseen terveellinen ja turvallinen.”
PIRKANMAAN hyvinvointialueen konsernipalvelujohtaja Juhani Sand vieraili kertomassa, missä hyvinvointialueella mennään.
Pääviesti oli huojentava: Pirkanmaa ei ole soten kriisimaakunta. ”Väestöltään kasvavassa maakunnassa myös mahdollisuus tuottaa palveluja kasvaa”, Sand totesi.
Valtuutettu Mikko Kuoppa (vas.) tiedusteli, säilyvätkö lähipalvelut Pirkkalassa, kun hyvinvointialue alkaa perata toimipisteitään. Niitä on alueella peräti 761.
”Palveluverkoston asiat tulevat aluevaltuustoon elokuussa ja konkretisoituvat syksyllä”, Sand kertoi. Hänen mukaansa ”ei ole vielä kartoitettu, mitä milläkin käytävällä tehdään ja ovatko ne ihan välttämättömiä”.
Työ alkaa elokuussa lyömällä lukkoon perusteet, joilla palvelupisteiden sijaintia punnitaan jatkossa.
”Tärkeä peruste on palveluiden saavutettavuus eli pääseekö paikalle myös joukkoliikenteellä, myös väestöennusteet, ikäjakaumat ja nykyisten sote-rakennusten kunto otetaan huomioon”, Sand poimi.
Mahdollisista karsinnan kohteista Sand mainitsi erikseen eri puolilla hyvinvointialuetta sijaitsevat vuodeosastot.
Hyvinvointialueen aloitusvuotena eniten hoitoviiveitä on ollut Sandin mukaan päihde- ja mielenterveyden palveluissa.
Kiireellisen hoidonkaan takaraja neljä viikkoa ei ole täysin pitänyt, mutta valtaosa pääsee hoitoon tuossa ajassa.
Hyvinvointialueen toimittua vasta vajaat puoli vuotta yli 19 000 työntekijän jätin käynnistys on vasta alkumetreillä. Monia uudistuksia on kuitenkin jo tulilla.
”Sairaalareformi, päihde- ja mielenterveysselvitys, digiklinikka, yt-neuvottelut”, Sand luetteli osan ja totesi, että rahoituksen osaltakin ollaan vielä siirtymävaiheessa.
Valtuutettu Tuija Kaivanto (kok.) toivoi, että alueella olisi henkilöstölle positiivisia asioita kerrottavana, jotta hoitohenkilökunta viihtyisi ja pysyisi työpaikoissaan.
KAAVOITUSKATSAUKSESTA päätettäessä Juha-Pekka Helminen (kok.) kysyi, mikä on tilanne Killon kaavassa.
”Mikä vaikutus on sillä, että kunnanhallitus kumosi Killoon määrätyn rakennuskiellon”, Helminen kysyi.
Pormestari Marko Jarvan (kok.) vastaus ei tarjonnut juuri tähän seikkaan selkeää vastausta.
Uusi kaava koetetaan kuitenkin saada valmiiksi niin pian kuin mahdollista, jolloin tilanne laukeaisi.
