SUOMESSA jännitetään tulevan hallituksen kokoonpanoa. Ratkaisevat neuvottelut ovat alkamassa kokoomukseen ja perussuomalaisiin pohjaavalla kokoonpanolla, johon kuuluvat myös RKP ja kristillisdemokraatit.
Vastikään Populismin anatomia -kirjan julkaissut pirkkalalainen journalisti ja tietokirjailija Matti Mörttinen pitää tuollaisen hallituksen muodostumista hyvinkin mahdollisena, vaikka puolueilta löytyy kovin erilaisia arvopohjia.
”Tässä tilanteessa kumppanit ovat usein löytäneet toisensa. Hallitusohjelmaan voidaan kirjata ympäripyöreitä lauseita ja laskea kunnianhimon tasoa.”
”Mitä sitten itse hallituskauden aikana tapahtuu, niin siihen vaikuttaa kuinka gallupit kehittyvät ja hermot kiristyvät. Silloin katsotaan, kestääkö hallitusyhteistyö. Pidän varteenotettavina arvioita siitä, että kaavailtu oikeistohallitus ei pysy koossa neljää vuotta.”
MÖRTTISEN ja tutkijatohtori Yannick Lahden Populismin anatomia -teos ruotii populismin juuria ja vaikutuksia monipuolisesti. Kirjassa kerrotaan myös esimerkein, mitä tapahtuu populistien noustessa valtaan.
”Suomessa perussuomalaisista tulee hallituksessa apupuolue. Populismi ei tartu absoluuttiseen vallankahvaan samanlaisella maanvyöryvoitolla kuin Puolassa, Italiassa ja Unkarissa. Perussuomalaiset sai eduskuntavaaleissa 20 prosentin kannatuksen”, Mörttinen muistuttaa.
Populismi ei tartu absoluuttiseen vallankahvaan samanlaisella maanvyöryvoitolla kuin Puolassa, Italiassa ja Unkarissa.
Kirjassa todetaan, että vain harvoin populistit voivat välttyä vaikeuksilta vallassa olleessaan. Tämä johtuu populismin perusolemuksesta: vaikeisiin kysymyksiin tarjotaan yksinkertaisia vastauksia, jotka eivät oikeasti toimi.
Ristiriita tulee ilmi, kun populistipuolue on itse vallan kahvassa.
Tällöin puolueen on myös kahta kauheammin kamppailtava, että se pystyy säilyttämään ”erilaisuuden” ja eliitinvastaisen imagonsa äänestäjiensä silmissä ja näin säilyttämään kannatuksensa.
Toinen mahdollisuus on, että puolue muuttuu oikeasti vastuullisemmaksi valtaan päästessään.
”Riikka Purran kommenteista on ollut nyt nähtävissä vastuullisuuden korostamista, kädenojennuksia. Voi toisaalta käydä niin, että pidetään tällainen julkisuus pinnassa ja sitten sosiaalisessa mediassa pidetään yllä radikaalipopulistista kuvaa puolueesta. Ikäänkuin ajetaan kaksilla rattailla”, Mörttinen sanoo.
Populismin laajemman menestyksen suhteen paljon riippuu Mörttisen mukaan siitä, mitä maailmalla tapahtuu. Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat tulossa.
Mörttisen ja Lahden kirjassa todetaan, että PRR-puolueiden eli radikaalien oikeistopopulistien taustalla on maailmanlaajuinen verkosto, jolta puolueet ja liikkeet eri maissa saavat tukea.
Tämä näkyy vaikuttamismetodien ohessa siten, että jopa puolueiden iskulauseet ovat eri maissa samanlaisia. Esimerkiksi Riikka Purran mesimäyrävertaus on laina Donald Trumpin taustahahmolta Steve Bannonilta.
Maailmanlaajuisella vaikuttamisella koetetaan pitää populismia pystyssä ilman, että ”törmättäisiin realismin seinään”, kuten populisteille on aiemmin vallassa ollessa käynyt.
”Yhteistä kaikupohjaa PRR-puolueet näyttävät löytäneen kansainväliseltä fundamentalistiselta kristityltä liikkeeltä”, Mörttinen sanoo.
MÖRTTINEN sanoo, että Suomeen nyt tekeillä oleva hallitusratkaisu ruokkii yhteiskunnan kahtiajakoa.
”Siitä on jo merkkejä näkynyt”, Mörttinen sanoo viitaten vappumielenosoituksista nousseeseen uutisointiin.
Yksi Suomen tärkeimmistä kysymyksistä on työvoiman saatavuus väestön vanhentuessa lähivuosikymmeninä.
Kokoomus ja perussuomalaiset ovat kysymyksessä aatteellisesti eri leireissä. Kokoomus korostaa kansainvälisyyttä ja perussuomalaiset ovat lähtökohtaisesti Suomi ensin -puolue, joka suhtautuu nihkeästi maahanmuuttoon.
Joutuuko perussuomalaiset lähtemään heti kompromissilinjalle maahanmuuttokysymyksissä?
”Tuore tutkimus kertoo maahanmuuttajien työllistyneen Suomessa viime aikoina lähes yhtä hyvin kuin kantasuomalaiset ovat työllistyneet. Purran käyttämältä perusteelta putosi pohja pois. Tässä mielessä tilanne on perussuomalaisille heikko”, Mörttinen toteaa.
Kokoomuksenkin tilanne on Mörttisen mielestä erikoinen.
”Vaaleissa pääsi eduskuntaan iso määrä kokoomuslaisia ehdokkaita, joita voi kuvata perussuomalaishenkisiksi. Kokoomuksen eduskuntaryhmän dynamiikka on muuttunut huomattavasti, vaikka johto edustaakin yhä perinteisempää linjaa”, Mörttinen miettii.
”Entä jos se onkin kokoomuksen eduskuntaryhmä, joka natisee liitoksissaan tällaisen hallituksen aikana eikä perussuomalaiset”, Mörttinen heittää.
Populismin anatomia. Kirj. Matti Mörttinen ja Yannick Lahti. Into Kustannus. 279 s.
