NIINHÄN sitä tavataan sanoa, että jokaisessa maassa on sotavoimat, omat tai vieraat. Omien näkeminen tuntuu rauhan aikanakin hyvältä, vakuuttaa Sirpa Romppanen, joka pääsi valokuvaamaan puolustusvoimien harjoitusjoukkoja lähes kotipihallaan.
– Tulin varta vasten katsomaan, mitä täällä tapahtuu, kun sotilaita, poliiseja ja muuta viranomaisväkeä kerääntyi ostoskeskuksen pihalle, Tampereen Multisillan ostoskeskuksella paikallispuolustusharjoituksen näyttelyyn tutustunut Romppanen kertoo.
Sotilaat eivät herättäneet Romppasessa pelkoa, vaikka Ukrainan ”kauhea sota” väistämättä sotilasajoneuvojen ja maastopukuisten sotilaiden näkemisestä mieleen nouseekin.
– Nämä ovat omia, tulee turvallinen olo, Romppanen sanoo.
Sirpa Romppanen tuli katsomaan harjoitusta naapurinsa ja hyvän ystävänsä Kheda Kushalievan kanssa. 18 vuotta Suomessa asunut Kushalieva iloitsee myöskin ”omien joukkojen” näkymisestä myös katukuvassa. Ukrainan sota on kuitenkin nostanut Kushalievalle ikävät tunteet pintaan. Hän ehti kotimaassaan kokea kaksi sotaa, joita Venäjä kävi Tshetsheniaa vastaan, ensin 1994–97 ja toinen 1999–2009. Pitkä sota pysähtyi sissi- ja asemasodaksi ensimmäisen vuoden jälkeen. Tuona aikana Kushalievan puoliso sai työpaikan Suomesta ja perhe muutti Tampereelle.
– Sota on kauheaa kaikille. Olen kirjoittanut blogia, mutta kun Ukrainan sota vuosi sitten alkoi, en pystynyt moneen kuukauteen kirjoittamaan mitään. Tuntui niin hirveältä. Nyt olen taas jatkanut kirjoittamista, Kushalieva kertoo.
Kaverukset kävivät jututtamassa kalustoesittelyn viranomaisia, sotilaita, poliiseja sekä pelastustoimen henkilökuntaa.
Multisillan kalustonäyttely oli osa Pirkanmaa 23 -paikallispuolustusharjoitusta, joka näkyy eri puolilla Pirkanmaata 6.–10. maaliskuuta. Pirkanmaalla harjoitukseen osallistuu noin 1000 reserviläistä, 300 varusmiestä ja 200 puolustusvoimien palkattua henkilöstöä. Lisäksi harjoitukseen osallistuu eri viranomaisia, kuten poliisi, pelastuslaitos, kunnat, kolmannen sektorin toimijoita sekä yrityksiä.
