Sote-uudistus ei poista kuntien perustehtäviä, sanoo Kuntaliiton Markus Pauni – ”Jos toimintakulttuuri on hyvä, niin kunta pärjää heikommillakin pelimerkeillä”

Vaikka sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyvät nyt uutukaisille hyvinvointialueille, kuntien perustehtävät eivät katoa mihinkään, sanoo Kuntaliiton strategia- ja kehitysjohtaja Markus Pauni.

KUNTIEN tehtävät saavat uusia muotoja, joissa korostuvat ennakoivuus ja hyvinvointitavoitteet, sanoo Kuntaliiton strategia- ja kehitysjohtaja Markus Pauni. Kuntaliiton aulassa on taiteilija Kimmo Pyykön Haukkamies-veistos; juuri nyt kunnissa tarvitaan haukkamaista katsetta tulevaisuuteen.

KUNTALIITON strategia- ja kehitysjohtaja Markus Pauni korostaa, että kussakin kunnassa vallitseva toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi sen menestymiseen.

– Jos toimintakulttuuri on hyvä, niin kunta pärjää heikommillakin pelimerkeillä. Huonon toimintakulttuurin kunta ei kukoista, vaikka sillä olisi vahvat pelimerkit.

Maamme kunnat ovat historiallisen ainutkertaisen mullistuksen edessä, kun sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus tuli voimaan tämän vuoden alusta, ja vastuu työllisyyspalveluista siirtyy kunnille kahden vuoden kuluttua.

Pauni sanoo, että ylimmällä virkamiesjohdolla ja luottamushenkilöillä on keskeinen rooli, miten kukin kunta alkaa kehittää toimintaansa.

– Parhaimmillaan ylin virkamies- ja luottamushenkilöjohto toimivat tiiviissä yhteistyössä päästäkseen yhdessä sovittuihin tavoitteisiin. Molemmilla on omat roolinsa, eivätkä virkamies- tai luottamushenkilöjohto mene toistensa tonteille. Vahva yhteistyötahto on ratkaisevan tärkeä voimavara.

Hyvä muistaa, mistä kunnat lähtivät liikkeelle

Markus Paunin mielestä kuntakentän historiallisella hetkellä kansalaisten on tärkeä muistaa, mistä kunnat lähtivät liikkeelle 1800-luvun puolen välin jälkeen.

– Kuntien yksi varhaisimmista vastuista oli köyhäinhoito. Sittemmin puolentoista vuosisadan aikana tehtävien ja vastuiden määrä on kasvanut runsaaseen 700:aan.

– Vaikka sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyvät nyt uutukaisille hyvinvointialueille, kuntien perustehtävät eivät poistu mihinkään. Kuntien tehtävät saavat uusia muotoja. Niissä korostuvat ennakoivuus ja hyvinvointitavoitteet.

Paunin mukaan ennaltaehkäisevän toiminnan näkökulma konkretisoituu muun muassa kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen työssä.

– Hyvinvointi kumpuaa vahvasti myös viihtyisästä elinympäristöstä.

– Muun muassa tehokkaasti toimiva jätehuolto on herättävä esimerkki kunnan vastuulla olevista tehtävistä, joihin kuntalaiset ovat ajan saatossa tottuneet, ja niitä pidetään liki itsestäänselvyyksinä.

Yhteiskunnassamme jätteet kerätään, lajitellaan ja tehokkaasti jatkohyödynnetään. Pauni muistuttaa, että kunta huolehtii siitäkin, ettei keittiön hanasta virtaa ruskeaa vettä. Kaiken kaikkiaan suomalainen vesihuolto on korkeatasoinen palvelu verrattuna vaikkapa eteläeurooppalaisiin maihin.

– Meillä on hyvin paljon asioita, joista on muodostunut itsestäänselvyyksiä. Osaammeko arvostaa kaikkia palvelujamme, Pauni herättelee.

Valtiovarainministeriö listasi joitakin vuosia sitten kuntien lakisääteiset tehtävät, ja niitä kertyi noin 700 kappaletta.

– Tällä hetkellä meillä ei ole tarkkaa tietoa kuntien tehtävien kokonaismäärästä, ja edellisessäkin listauksessa oli vielä mukana vuoden vaihteessa poistuvat sote- ja pelastustoimen tehtävät.

Pauni esittää, että Suomessa otettaisiin käyttöön Ruotsissa oleva malli. Siellä paikallinen valtiokonttori listaa ajantasaisesti kuntien tehtävät ja velvoitteet ja arvioi näitä.

Kuntien erilaistuminen mahdollistettava

Kuntien on oltava hyvinvoivia, elinvoimaisia, taloudeltaan vakaita ja kestävästi kehittyviä, jotta ne pystyvät vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Markus Pauni sanoo, että kuntakenttä on jo olosuhteiden pakosta voimakkaasti erilaistunut muun muassa väestön suhteen. Silti lait ovat kaikille lähtökohtaisesti samat. Maassamme on kasvavia kuntia ja entistä enemmän väestöään menettäviä kuntia.

– Esimerkiksi kasvavien kaupunkien kehyskunnat ovat keskittyneet pientaloasumiseen ja laadukkaiden peruspalvelujen tuottamiseen. Näillä painotuksilla kehyskunnat houkuttelevat perheellisiä ihmisiä asukkaikseen.

– Meillä on kuntia, jotka ovat satsanneet vetovoimatekijöihin herättääkseen yrittäjien ja yrityksien mielenkiinnon. Esimerkiksi korkean osaamisen yritykset arvostavat innovatiivista toimintaympäristöä, vakaata työvoiman saantia sekä tulevaisuusorientoitunutta koulutustarjontaa.

Pauni lisää, että kunta voi erikoistua myös tietynlaisten yritysten eli työpaikkojen hankintaan. Tällöin kunnan satsaukset keskittyvät vaikkapa elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan.

Riidelläkin voi rakentavasti, kunhan toiminta ei halvaannu.

– Erilaiset kunnat voivat jo tällä hetkellä tehdä yhteistyössä tietyt palvelut. Niillä voi olla esimerkiksi vastuukuntamalli, jossa iso keskuskaupunki tuottaa palveluja naapureilleen. Kaiken kaikkiaan kunnilla on valtavasti mahdollisuuksia järjestellä asioita ja toteuttaa uudenlaisia yhteistoimintaratkaisuja.

– Erilaistumisessa, erikoistumisessa katseet ja huomio kiinnittyvät kunnan strategiaan. Sen sisältö on hyvin merkityksellinen.

Kuntaliiton katseet ovat jo ensi vuoden huhtikuussa pidettävien eduskuntavaalien jälkeisessä ajassa eli maamme seuraavan hallituksen ohjelmassa. Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteena on muun muassa se, että valtionohjauksen tulee mahdollistaa erilaistuvien kuntien ja kaupunkien joustava ja vaikuttava toiminta.

Pauni nostaa erityisesti esille kuntia koskevat lakikokeilut, jotka ovat edelleen tuiki harvinaisia.

– Erilaistumisen mahdollistamiseksi voitaisiin ottaa myös lainsäädännöllisiä askeleita. Voisiko joku laki koskettaa vain tietyn kokoisia tai tietyt kriteerit omaavia kuntia? Tällaisia pähkinöitä on pureskeltu meillä täällä Kuntaliitossakin hyvin paljon.

Pauni toteaa, että uudistumishaasteiden edessä olevat kunnat tarvitsisivat kokemuksia erilaisista ratkaisutavoista ja käytännöistä. Suuri kaupunki voisi saada vastattavakseen jonkin tai joitakin tehtäviä valtiolta. Muilla vastaavien tehtävien vastuullisena toteuttajana olisi valtio.

– Uudenlaisissa, erilaistuvissa ja elinvoimaisissa kunnissa olisi tervetullutta kokeilla myös normien väljentämistä sekä erilaisia mitoituksia. Tällaisista asioista voitaisiin hankkia kokemuksia vaikka määräaikaisin kokeiluin.

Hallitusohjelmatavoitteena on lisäksi se, että valtion on tuettava kuntien kestävää kehitystä, uudistumiskykyä ja kriisinkestävyyttä. Myös kuntien roolia elinvoiman, osaamisen, hyvinvoinnin ja hyvän elinympäristön edistämisessä alueellaan tulee vahvistaa.

Kunnat ja valtio aktiiviseen vuorovaikutukseen

Markus Pauni sanoo, että juuri nyt kuntien rakentaessa uudenlaista tulevaisuutta, niiden olisi päästävä valtion kanssa nykyistä aktiivisempaan ja tavoitteellisempaan vuorovaikutukseen. Paunin mukaan monet perinteiset käytännöt ovat varsin jäykkiä.

– Valtiolla on joitakin sellaisia vastuita ja tehtäviä, joita voisi antaa esimerkiksi suurille kaupungeille. Tällaisia asioita löytyy muun muassa maahanmuuttajien palveluista. Paikallisella tasolla tunnetaan yritykset työllistymismahdollisuuksineen sekä eri kouluvaihtoehdot opetustarjottimineen.

Pauni peräänkuuluttaa eri hallinnonalojen joustavaa yhteistyötä. Hänen mielestään uudenlaisen ajattelun olisi lähdettävä ministeriöistä.

– Kaiken kaikkiaan asioista keskustelemisen olisi oltava nykyistä laveampaa. Esimerkiksi koronapandemian aikana kehittynyt etäopetus ja hybridiopetus olisi valjastettava käyttöön, missä siitä olisi aidosti hyötyä. Se olisi erinomainen lisä muun muassa kyläkouluille tai joidenkin harvinaisten oppiaineiden opiskelumahdollisuuksille.

Elinvoima sisältää paljon asioita

Sote- ja pelastustoimen uudistuksen jälkeisiä kuntia on alettu kutsua elinvoimakunniksi. Markus Pauni tunnistaa, että elinvoima-termi on hivenen saippuamainen ja liukas.

– Elinvoimaisuus tarkoittaa kovin monenlaisia asioita, hän herättelee.

Pauni konkretisoi, että esimerkiksi TE-uudistus eli julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden siirtäminen kunnille vuoden 2025 alussa avaa kunnille täysin uuden näkymän elinvoimakysymyksiin.

– Muutoksen ja uudistuksen ansiosta kunnat saavat tarkkailla elinvoimakysymyksiään vaikkapa työvoiman näkökulmasta. Kunnissa saadaan käyttöön valtavan suuri paikallistietämys ja -tuntemus.

– Kunnissa tunnetaan paikalliset yritykset ja niiden tarpeet. Syntyy työväline oikeanlaisen työvoiman ja työpaikkojen kohtaamiselle. Kunnissa päästään miettimään myös ammatillista koulutusta vahvemmin paikallisesta ja alueellisesta vinkkelistä käsin.

Pauni nostaa kotoutumisen suomat mahdollisuudet esille; kunnat pääsevät tekemään kotouttamisessakin paikallisia ratkaisuja.

– Elinvoima- ja työllisyyskysymykset konkretisoituvat. Tilanteet ovat aikaisempaa paremmin hallittavissa tässä ja nyt.

Pauni muistuttaa lisäksi siitä, että kunnilla on keskeinen rooli lukuisten paikallisyhteisöjen kokoajana.

– Elinvoimaansa vahvistava kunta kannustaa paikallisyhteisöjä toimeliaisuuteen. Kunnat ovat parhaimmillaan taitavia eri toimijoiden ja organisaatioiden yhteistyön kasaajia. Kokonaisuuteen kuuluu sekin, että kunta osaa pysyä poissa jaloista, kun toiminta roihahtaa kukoistukseensa. Tärkeintä on, ettei kunta ole ainakaan esteenä eikä jarruna toimeliaisuuden viriämiselle.

Sivistys ja koulutus paalupaikoille

Kun kuntien talousarvioista poistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon eurot, kuntien budjetit ovat tunnistettavasti merkittävästä pienemmät. Markus Pauni toteaa, että uudenlaisissa kunnissa korostuvat sivistys- ja koulutus- sekä hyvinvointi- ja elinvoimatehtävät.

Pauni odottelee, että kunnissa alkaa rivakka ja tavoitteellinen tulevaisuuden valaminen. Hän huomauttaa, että monet kunnat ovat jo valmistautuneet uudensisältöiseen arkeen.

– Uudenlaisen kunnan rakentaminen kytkeytyy yhdessä mietittyyn ja porukassa sovittuun strategiaan. Siihen kirjataan päämäärät ja tavoitteet sekä etenemispolut voimavaroineen. Strategiatyön johtaminen kuuluu luontevasti kaupungin- tai kunnanvaltuustolle.

Pauni suosittelee kuntien vastuunkantajille, että he kannustaisivat kaikkia asianosaisia vapaaseen mielikuvitteluun.

– Tulevaisuuden tekeminen voi olla myös skenaariotyötä, jossa käydään avoimin mielin läpi hurjimmatkin ehdotukset ja visiot. Mitä voi olla ja mitä voi tapahtua – vastaukset löytyvät sallivassa ilmapiirissä. Mielikuvitusta on ruokittava.

Pauni teroittaa, ettei kunnan tulevaisuuden pohtiminen voi olla ainoastaan ulkopuolista asiantuntijatyötä.

– Paikkakunnilla on hyvin erilaisia tahoja, kuten yrityksiä, yhdistyksiä, seuroja, joiden näkemyksiä ja kokemuksia on hyödyllistä kuulla.

Pauni muistuttaa, ettei kunnissa voida lähteä haihattelun petolliselle polulle.

– Asioita selvitettäessä on tunnistettava myös uhkat ja vaaranpaikat sekä tunnistaa kunnan arkirealiteetit. Analyysit ja keskustelut siivilöivät kullanjyvät toiveiden tynnyristä.

Pauni sanoo, että kunkin kunnan johtoryhmällä, hallituksella ja valtuustolla on sivuuttamattoman tärkeä rooli ja vastuu tulevaisuustyössä.

Elinympäristön merkitys kirkastuu

Tulevaisuuden kunnalla on iso työsarka kaavoituksessa ja rakentamisessa. Markus Pauni on vakuuttunut siitä, että elinympäristön merkitys vetovoimatekijänä kohoaa nykyisestään. Pauni kiittää kuntia, koska hänen mukaansa monet ovat olleet edelläkävijöitä ja hyvien tuloksien saavuttajia monissa aikamme megatrendeissä kuten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

– Ilmastonmuutoksen synnyttämien haasteiden keskellä nimenomaan kunnat ovat esimerkillisesti ja tuloksellisesti keskiössä olevia toimijoita. Valtion ja kuntien kumppanuuden syvyydellä ja päämäärätietoisuudella on ensisijaisen tärkeä vaikutus lopputulokseen.

KUNTALIITON strategia- ja kehitysjohtaja Markus Paunin mielestä erilaistumisen mahdollistamiseksi voitaisiin ottaa myös lainsäädännöllisiä askeleita. Voisiko joku laki koskettaa vain tietyn kokoisia tai tietyt kriteerit omaavia kuntia? Tällaisia pähkinöitä on pureskeltu meillä täällä Kuntaliitossakin hyvin paljon. Kuva: Matti Pulkkinen

Onko itsehallinnolla katetta?

Eri vuosikymmeninä eri asiantuntijat ovat etsineet suureita oikeankokoisille kunnille. Markus Pauni palauttaa asian ytimen äärelle: kuntien itsehallinto on perustuslaillinen kysymys. Pauni ei pidä ajankohtaisena eikä tarkoituksenmukaisena arvuutella, miten Suomen kuntakartan runsaalle 300 nykymuotoiselle kunnalle tulevaisuudessa käy.

– Asiaa on perusteltua lähestyä sillä, että parhaat, esimerkiksi kuntien yhteistoimintaan tai mahdollisiin kuntaliitoksiin, johtavat ratkaisut syntyvät kunkin kunnan oman harkintavallan puitteissa. Keskeinen kysymys on myös, saadaanko kunnassa katetta edustukselliselle demokratialle.

Pauni sanoo, että loppujen lopuksi paljon on kiinni myös kunkin kunnan omasta toiminnasta.

– Vaikka kiinnostus edustuksellista demokratiaa kohtaan on laskussa kuntavaaliehdokkaaksi lähtemisen ja äänestysprosenttien valossa, tutkimusten mukaan ihmiset haluavat kuitenkin vaikuttaa lähellä oleviin asioihin. On mielenkiintoista nähdä, miten kunnat voivat uudistaa edustuksellista demokratiaa esimerkiksi ottamalla käyttöön uusia demokratian muotoja.

Pauni muistuttaa, että uudenlaiset kunnat saavat kättä pidempää asukas- eli kuntalaisvaikuttamisen suorista kanavista. Hänen mielestään maassamme on kannustavia kokemuksia esimerkiksi osallistavasta talousarviosuunnittelusta.

Tienraivaajat ja menestyjät malleina

Markus Pauni viittaa maamme ainutlaatuiseen kuntarakenteeseen, sen vahvaan asemaan ja huippuhyviin tuloksiin esimerkiksi kriisiaikoina.

– Nyt uudessa tilanteessa meillä on kuntia, jotka ovat tienraivaajia ja menestyjiä. Myönteinen ja arvostava toimintakulttuuri on energinen voimavara.

Maassamme on lukuisia esimerkkejä kunnista, joissa syystä tai toisesta yhteistoiminta hapuilee. Päätöksenteko on riitaisaa, ja virkamiesjohto ja luottamushenkilöt katselevat maailmaansa erivärisin silmälasein.

– Kunnan tulevaisuustyön on oltava edistävää ja rakentavaa. Tärkeintähän on kuntalaisten hyvinvointi.

Pauni sanoo, että erilaiset mielipiteet ovat välttämättömiä. Riidelläkin voi rakentavasti, kunhan toiminta ei halvaannu.