HALLITUS esittää, että biologisia lääkkeitä alettaisiin vaihtaa apteekissa halvempaan vastaavaan valmisteeseen samaan tapaan kuin nyt tehdään kemiallisten lääkkeiden kanssa. Toivottuja säästöjä ei kuitenkaan insuliinien osalta olisi luvassa, pikemmin lisää kustannuksia.
Diabeteksen aiheuttamia kustannuksia voidaan hallita vain riittävällä ja vaikuttavalla perushoidolla. Näin voidaan välttyä kalliilta lisäsairauksilta, jotka moninkertaistavat diabeteksen kustannukset. Lääkehoidossa säästäminen on hölmöläisen peiton jatkamista.
Kaikkein hulluinta on, että apteekkivaihdon piirissä olevien tämänhetkisten valmisteiden hintaero on vain vähän yli 50 senttiä – tämänkö vuoksi riskeerataan potilasturvallisuus? Moni diabeetikko hakeutuisi varmasti myös hoitajan pakeille apteekissa hätäisesti toteutetun vaihdon myötä. Jokainen tietää, että meillä ei ole varaa nykyisessä hoitajapulassa lisätä hoitajan vastaanottoaikoja tähän tarkoitukseen.
LÄÄKEVAIHDON minimaaliset säästöt sulaisivat nopeasti myös silloin, kun insuliinin vaihtuessa vaihdettavaksi tulisi samalla useiden kymmenien eurojen hintainen annostelukynä, joita diabeetikot saavat kunnan hoitotarvikejakelusta. Insuliini ei todellakaan sovellu apteekkivaihtoon.
Insuliininpuutosdiabetesta sairastavan täytyy käyttää insuliinia pysyäkseen elossa. Insuliinihoito on yksilöllistä ja vaativaa. Perusinsuliinia pistetään 1–2 kertaa vuorokaudessa ja syömisen yhteydessä annostellaan insuliinia 5–7 kertaa vuorokaudessa, oli muu elämäntilanne kuinka haastavaa tai stressaava tahansa.
Kun käytettävä insuliini vaihtuu, vaihtuu myös sen antoväline eli insuliinikynä. Siihen täytyy aina saada terveydenhuollon ammattilaisen ohjausta, kynät kun eivät ole käytössä tismalleen samanlaisia. Jos pitkä- ja lyhytvaikutteinen insuliinivalmiste sekaantuvat keskenään, seuraa virheannostelusta välitön vaaratilanne, jopa hengen menetys.
PIRKANMAALLA tyypin 1 diabeetikoita on 5 168 ja tyypin 2 diabeetikoita on 39 161. Diabetesta sairastavia on kaikenikäisiä, on erilaisia elämäntilanteita, voimavaroja ja kykyjä huolehtia itsestä. Ei voida mitenkään varmistua siitä, että apteekkivaihto menisi jokaisen kohdalla turvallisesti. Me emme kaipaa yhtään enempää epävarmuutta hoitoon!
Kuka kantaa vastuun, jos tiuhaan vaihtuvat valmisteet ja insuliinikynät menisivät sekaisin?
Jaakko Hyytinen, puheenjohtaja
Pia Nykänen, toiminnanjohtaja
Tampereen Diabetesyhdistys ry