MILLAINEN on vuoden vaihteen jälkeen aloittava kohuttu ”tulevaisuuden kunta”.
Voiko se tarjota asukkaille jotain uutta ja hienoa päästessään keskittymään täysillä elinvoimaan, kaavoitukseen, opetukseen ja hyvinvoinnin edistämiseen – vai mennäänkö vanhoilla höyryillä?
Julkisen sektorin johtamista laajasti tutkinut professori Jari Stenvall Tampereen yliopistosta sanoo, että kuntakeskustelussa ei ole toistaiseksi näkynyt propellihattua, joka kertoisi kaiken siitä, millä keinoin uusi kunta pärjää ja löytää paikkansa hyvinvointialueiden aloittaessa.
Pirkkalassa asuva Stenvall nostaa keskiöön kunnan toiminnan asukkaiden sujuvan arjen ja viihtyvyyden edistämiseksi ja heidän merkityksellisten ongelmiensa ratkomiseksi.
”Mitkä ovat merkityksellisiä asioita? Esimerkiksi se, mitä nuorten jaksamisen puolesta voidaan tehdä. Kunnat organisoivat ihmistä lähellä olevaa toimintaa”, Stenvall toteaa.
Listaan voisi liittää vaikkapa katujen aurauksen, ladut, liikuntapaikat ja muut palvelut, joista yleisönosastoilla kirjoitellaan.
Nyt tehdään isoja valintoja lähitulevaisuudelle. Valinta on sekin, jos ei hirveästi tehdä mitään. Syntyykö siitä tulevaisuuden kunta, jos lautakuntia vähän muutetaan
Vaikka sote-palvelut siirtyvät hyvinvointialueille, kunnan tehtäväksi jää paikallinen hyvinvoinnin edistäminen.
Stenvall näkee uuden kunnan parhaimmillaan sellaisena, joka keskittää voimansa asukkaiden arjen ongelmien ympärille.
”Mitä kunnissa osataan parhaiten, on paikallisuus”, Stenvall sanoo.
Vuoden professoriksi 2022 valittu Stenvall on aika propellihattu itsekin. Tieteellisiä julkaisuja Stenvallilla on noin 160. Useat niistä ovat keskittyneet julkisen sektorin johtamiseen. Stenvall toimii Tampereen yliopiston lisäksi vierailevana professorina Glasgow’n yliopistossa ja Oxfordin yliopiston associatena.
”Tarvitaan keskustelu, jossa määritellään kunnan asema suomalaisessa yhteiskunnassa – ja uusi kuntalaki”, Stenvall toteaa.
”Nyt tehdään isoja valintoja lähitulevaisuudelle. Valinta on sekin, jos ei hirveästi tehdä mitään. Syntyykö siitä tulevaisuuden kunta, jos lautakuntia vähän muutetaan”, Stenvall sivaltaa.
”Uskon, että uutta ajattelua tulee ajan kanssa,” Stenvall rohkaisee.
STENVALL sanoo, että kunnat ovat olleet historiallisesti suomalaisen julkishallinnon tähtiä ja menestystarina. Kuntien perusta oli Suomessa kunnossa 1922.
”Kun ihmiset saavat tehdä päätöksiä lähellä ja olla yhteisöllisiä, yhteiskunta kehittyy. Asia ei ole uusi. Tähän muun muassa jo perustui Yhdysvaltojen dynaamisuus Eurooppaan nähden.
Valtion ja kuntien rooli ja työnjako kokevat nyt Suomessa ison muutoksen.
”Kunnat ovat olleet aina valtiolle mahdollisuus, mutta myös ongelmien aiheuttaja itsehallintonsa kautta”, Stenvall toteaa.
Stenvall sanoo, että viimeisen kymmenen vuoden aikana keskustelussa on näkynyt uskon hiipuminen kunnalliseen itsehallintoon. Ei ole uskottu siihen, että paikallistasolla voidaan tehdä ratkaisuja. Tehokkuusajattelu on vallannut alaa.
”On nostettu esiin keskustojen ja haja-asutuksen vastakohtaisuus. Sitäkin ajattelua on ollut, että kehyskunnat ottavat kaiken hyödyn isosta kaupungista.”
Ajan henki on Stenvallin mukaan ollut soteuudistuksen kynnyksellä, että kunnilta edellytetään sopeutumista vallitsevaan tilanteeseen.
”Sotessa ei ole paljon pelivaraa. Ohjaus on ollut tiukka”, Stenvall toteaa.
