13 päivän kuluttua vietetään hetkiä, joihin liittyy paljon odotuksia ja jännitystä. Joulussa on usein iloa, rauhaa, valoa, lämpöä, mutta se pitää sisällään myös surua, pettymyksiä, paineita, kipuja ja repiviä riitoja.
Suomessa on perinteistä viettää joulu perhepiirissä tai suvun kesken. Kuitenkin yhä useampi suomalainen on jouluna yksin. Syitä on monia. Joku nauttii yksinolosta ja valitsee viettää joulun siten. Paljon on niitä, jotka eivät halua olla yksin ja kärsivät. He ovat aina olleet yksin, he ovat jääneet yksin tai heidät on jätetty yksin.
Eräs ystäväni ei voi mennä jouluksi perheensä luokse, koska hän kuuluu seksuaalivähemmistöön. Perhe ei halua häntä.
ONNEKSI nykyään on erilaisia yhteisöjä ja ryhmiä, jotka järjestävät yhteisöllisiä jouluja, joihin voi mennä kuka tahansa. Parhaimmillaan seurakunta voi olla turvallinen ja kodinomainen yhteisö, joka kutsuu syliinsä myös jouluksi.
Pari viikkoa sitten eräs ihminen kertoi, miten vietti monta jouluaattoa paikallisessa pubissa. Paikan omistaja oli muslimi, mutta hän haluasi mahdollistaa lämminhenkisen joulunvieton asiakkailleen. Ihmiset vievät mukanaan pubiin jotain syötävää ja niitä nautittiin yhteisessä pöydässä. Joulussa monille tärkeintä on yhdessäolo ja ruoka. Tulee tunne, että minä kuulun tänne. Minulle on paikka ja minusta välitetään.
Englannin kielessä on sanapari ’extended family’, joka tarkoittaa laajennettua perhettä tai sukua. Siihen voi kuulua keitä vaan tärkeitä ihmisiä.
Mieti, keitä sinun laajennettuun perheeseesi kuuluu. Voisitko sinä tai perheesi kutsua jouluviettoon jonkun tutun tai tuntemattoman, jonka tiedät tai arvelet viettävän joulua yksin. Keitä he voisivat olla?
ENSIMMÄISENÄ jouluna talliin kokoontui kirjava joukko väkeä tapaamaan Jeesus-vauvaa. Se ei ollut sukujoulu. Koolla oli pienen perheen lisäksi vahvasti tuoksahtavia eläimiä, suoraan töistä tulleet paimenet ja pitkän matkan takaa saapuneet ulkomaalaiset. Siinä oltiin yhdessä ihmeen äärellä. Jokainen sai tulla ja olla sellaisena kuin on.
