Hämeenkyröläinen laulaja-lauluntekijä Johannes Raitjoki kajautti sanoittamansa ja säveltämänsä Laulun lapsi -kappaleen kansallisen Vauvan päivän päätapahtumassa perjantaina Musiikkitalossa Helsingissä. Musiikin moniottelija on 5-vuotiaan Hillan ja vuoden ikäisen Mion isä. Vauvan päivän esiintymiskutsu on erittäin mieluisa yllätys trubaduurille, koska hän pääsee tulkitsemaan täysin omaa tuotantoansa suurelle yleisölle.
Raitjoki haluaa omistaa Laulun lapsi -kappaleen tärkeäksi kokemalleen kansalliselle Vauvan päivälle, tapahtuman järjestävälle yhdistykselle sekä kaikille vauvoilla ja lapsiperheille.
– Kun perheemme esikoinen, Hilla-tyttö syntyi puolenkymmentä vuotta sitten, koin paljon ainutkertaisia ja vahvoja tunteita. Ne inspiroivat ja kannustivat minut tekemään ikioman kappaleen hellyttävälle vauvallemme. Laulun lapsi -biisin teksti ja sävellys kumpusivat suoraan sydämestäni.
– Sanat virtasivat paperille kuin itsestään. Melodiakin sai muotonsa kivuttomasti, vaikka siinä oli pari kohtaa, joissa arvoin samalla tavalla kuin sanaristikkoa ratkoessani. Apuuni ehätti kollegani Laura Pentti, joka hyräili sävellystä ja huomasi kahden nuotin hiomatarpeen. Näin teoksesta kypsyi helmi.
Raitjoki esitti Laulun lapsensa ensimmäisen kerran Hillan kastajaisissa.
– Minulle on jäänyt tuosta kauniista perhejuhlasta muistiini tyttövauvan onnellinen ilme. Ajattelin silloin, että sanoma ja melodia välittyivät myös nimensä saaneelle pienokaisellemme. Tunsin laulaessani kuin olisin puhunut nimenomaan Hillalle.
Vuosi sitten Raitjoki oli uudelleen vastaavan tilanteeseen edessä, kun hänen perheeseensä syntyi poikavauva.
– Kun Mio oli päästänyt ensimmäiset parkaisunsa, kiiruhdin miettimään tälle tulokkaalle henkilökohtaista laulua. Senkin sanat ja sävellys syntyivät jouheasti. Kappaleen ensiesitys oli jälleen kerran ristiäisissä.
Raitjoki tarttui kynään ja nuottipaperiin, kun hänen siskonsa perheeseen tuli perheenlisä. Poikavauvan kunniaksi trubaduuri teki jälleen kerran koskettavan biisin, koska hänellä ja isosiskollaan on hyvin läheiset välit.
– Isosiskoni on minulle erittäin tärkeä ihminen. Hänen esimerkkinsä mukaan olen oppinut pikkupojasta lähtien monet taidot kuten lukemisen.
”Isyys ja vanhemmuus pyörivät mielessäni”
– Olin jo 34-vuotias, kun minusta tuli isä, Johannes Raitjoki huudahtaa.
Raitjoki kokee, että isyys on merkinnyt hänelle hyvin paljon, ja vanhemmuus on vaikuttanut hänen persoonaansa.
– Muistan, että olen pohtinut mahdollista isyyttäni monta kertaa aikaisemmin ennen kuin siitä tuli täyttä totta. Minulla on hyvä puoliso, joten jälkikasvun hankkiminen ei jännittänyt minua, vaikka olenkin sellainen jännittäjätyyppi. Tiesin, että klaaraamme vanhemmuuden. Nyt minulla on isyydestäni kokemuksia puolelta kymmeneltä vuodelta, ja olen selviytynyt hyvin eri tilanteista.
Raitjoki sanoo, että vauvojen syntymiset ovat muistuttaneet häntä elämän ainutkertaisesta lahjasta.
– Sisarukset yllättävät ainutlaatuisuudellaan. Hillan ja Mion persoonallisuuksien erot tulivat esille varsin ripeästi.
– Esikoinen on tietyllä tavalla ladun avaaja. Lapsonen opettaa vanhemmilleen asioita, joista on hyötyä toisen pienokaisen putkahdettua perhekuntaan.
Raitjoki kertaa, että hänelle lapset ovat kaikki kaikessa.
”Jo yksi sana inspiroi laulun tekemiseen”
Sanoittajan ja säveltäjän kädenjälkeä ihastelevat ihmiset päivittelevät kerta toisensa jälkeen, miten sanat löytävät oikeat paikkansa, ja miten sävelet myötäilevät tekstin tunnelmaa.
Johannes Raitjoki korostaa, että hän on laulajana ja lauluntekijänä toiveammateissaan. Mies kertoo luottaneensa intuitioonsa nuoruudestaan lähtien.
– Kun muut lähtevät työhön tehtaalle, pajalle, konttorille tai toimistolle, minä suuntaan studiolleni. Siellä minä alan jumpata sanojen ja sävelten kanssa.
Raitjoki innostuu, että laulun aihe tai riimitystä myötäilevä melodia voi saada kipinänsä ihan mistä vaan. Inspiraation lähteenä voi olla jokin tapahtuma tai asia. Monesti kimmokkeeksi riittää yksi ainoa sana, joka laukaisee runoratsun tai sävellysinnon.
Lauluntekijä muistuttaa, että kitara on tärkeä työväline niin riimittelyssä kuin sävelten metsästämisessä.
Raitjoki laskee, että hänellä on valmiina puolensataa omaa laulua.
– Olen erittäin tarkka siitä, mitä julkaisen.
”Ikävä ja rakkaus koskettavat kaikkia”
Koko kirjoitettua ja sävellettyä repertuaariansa läpi käydessään Johannes Raitjoki huomaa, että hän käsittelee lauluissaan mainittavan paljon ikävää ja rakkautta.
– Tosiasiassa olen sitä mieltä, ettei ikävästä eikä rakkaudesta ikinä puhuta tarpeeksi paljon. Vaikka koko maailma olisi täynnä ikävä- ja rakkauslauluja, niin niitä ei ole milloinkaan liikaa. Niin ikävä kuin rakkaus ovat ihmisen syviä tunteita. Lisäksi ikävä ja rakkaus ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa.
Erilaisille yleisöille esiintyessään Raitjoki on kokenut syvästi, että kuulijoille on luontevaa laulaa vahvoista tunteista.
– Ikävän kirpaisu ja rakkauden polte antavat kappaleille tulisen sielun.
Raitjoki tekee lauluja muillekin artisteille.
– Kun olen taputellut tekstin, tiedän heti, jätänkö luomuksen itselleni vai onko se viisasta antaa jollekin toiselle laulajalle. Ääneni sopii parhaiten pehmeisiin sointuihin.
Raitjoki kuvaa itseään musiikin moniottelijaksi, mutta hänen omaan ohjelmistoonsa jäävien kappaleiden on oltava juuri tarkasti tietynlaisia.
– Musiikin tekeminen on vähän sama asia kuin uusien vaatteiden ompeleminen.
”Tärkeä teemapäivä lapsiperheille”
Johannes Raitjoki kiittelee lapsiperheiden parissa työskennelleitä konkareita, jotka ideoivat ja ajoivat kansallisen Vauvan päivän suomalaiseen juhlaperinteeseen.
– Omasta lapsuudestani sekä omien lapsieni elämää seuranneena tiedän, että Vauvan päivä on erittäin ajankohtainen ja merkittävä. Kerran vuodessa järjestettävä teemapäivä mahdollistaa lapsiperheiden arjenasioiden esille nostamisen. Vauvat ja lapset tuovat elämään rakkautta ja rikkautta, mutta vauva- ja lapsiarki ei ole aina ruusuilla tanssimista. Jokapäiväinen elämä voi olla raskastakin.
Raitjoki pukee haasteen sanoiksi ja puhuu riittävästä unesta ja levosta.
– Vauva tarvitsee paljon huomiota, rakkautta ja läheisyyttä.
Raitjoki muistuttaa, että koko perhe voi hyvin, kun vanhemmilla on riittävästi toisillensa aikaa.
– Myös äidillä ja isällä on oltava omaa aikaa.
Yhdestä asiasta Raitjoki on sataprosenttisen varma. Lapsi tuo onnen mukanansa.
Sanaseppo runoileekin joka ilta tyttärelleen ja pojalle sadun, jossa on aina onnellinen loppu.
