Artikkeli on osa Pirkkalaisen Ruokaa läheltä -teemaa. Lue lisää teemajuttuja täällä.
Juupajoella sijaitsee Henkireikä, joka Seija Halmeen ja hänen puolisonsa Juha ”Jussi” Halmeen hoitama tilakeskus.
Tilakeskuksessa on majoitustoimintaa, luomumarjojen viljelyä ja luomuhunajan tuotantoa. 90-luvun alussa perustettu yritys Henkireikä Oy on Pirkanmaan vanhimpia luomutiloja.
– Meillä on 13 600 mustaherukkapensasta. Punaherukkapensaita on noin 200, Seija Halme kertoo.
Muita marjoja, joita tilalla kasvatetaan, ovat esimerkiksi marja-aroniat, vadelmat ja mustaherukat.
Vadelmapeltoja on Seija Halmeen mukaan noin 3 hehtaaria. Nyt Halmeen mukaan suosion saanut marja-aronia kypsyy vasta syyskuun loppupuolella.
Majatalon historia on varsin värikäs. Paikka oli viime vuosisadan alkupuolella punaisten lasten orpokoti. Sen jälkeen talosta tuli kunnankoti eli käytännössä vaivaistalo.
60–80-luvuilla talo oli koti lapsille, joille ei ollut muuta paikkaa.
Useita yrityksiä perustanut Juha Halme osti 90-luvun alussa nykyisen Henkireiän majatalon ja tilan.
– Tämä Henkireiän luomutila oli Jussille harrastus. Nimi tulee siitä, että tämä oli Jussin henkireikä, Seija Halme paljastaa.
Marjat poimitaan käsin
Kaikki tilan marjat poimitaan käsin.
– Jos lainaisimme jostain puimurin, niin sitä ei pystyisi mitenkään putsaamaan niin, ettei sieltä tulisi kasvitaudit ja kaikki haitalliset hyönteiset, Halme tähdentää.
Marjanpoimijoina on ollut kesäisin pääosin ukrainalaisia työntekijöitä. He ovat tulleet normaalisti kesäisin tienaamaan, sillä kesän marjanpoiminnoista saavat jopa 13 kuukauden paikallisen palkan verran rahaa.
Nyt tutut marjanpoimijat ovat sotimassa tai muissa kriisiajan tehtävissä Ukrainassa.
Tänä kesänä henkireiän marjanpoimijoina on ollut edelleen ukrainalaisia, mutta tällä kertaa he ovat tulleet sotaa pakoon.
Yleensä työntekijöiden päivä on jaettu kahteen osaan paikkojen kipeytymisen ehkäisemiseksi. Puolet päivästä kitketään kitketään rikkaruohoja, puolet päivästä tehdään jotain muuta. Marjasesongin aikana on poimittava koko ajan.
– Silloin kun työntekijä voi hyvin, niin se homma toimii, Seija Halme toteaa.
Aiempina kesinä ukrainalaiset työntekijät ovat keränneet iltaisin lähimetsien mustikoita vapaaehtoisesti. Halme on myynyt kerätyt mustikat, ja kesätyöntekijät ovat saaneet lisätienestiä.
Marjoja myydään ravintoloille ja pitopalveluille
Majatalossa on vajaat 30 vuodepaikkaa. Majoittujille on olemassa olohuone, jossa syödään aamiaista. Paikassa on suurtalouskeittiö, ja ulkona terassi.
– Telttatilaa saadaan pihalle 144 neliötä, Halme kertoo.
Marjoja on myyty eri ravintoloille ja pitopalveluille. Tila tekee Juupajoen Tuottajatorin kanssa paljon yhteistyötä. Juha Halme on sen varapuheenjohtaja.
Yritys vuokraa myös mökkejä.
Luomu näkyy paikassa myös muuten kuin ravinnon osalta. Nyt paikassa on 40 aurinkopaneelia, ja vuokramökeissä 15 paneelia.
Henkireiän luomutila pääsi myös elokuun lopussa lanseerattavaan Parasta Pirkanmaalta -pilottiin, joka on Luomumerkin kaltainen alkuperämerkki.
Hankkeen verkkosivuilla sanotaan, että merkki kertoo siitä, että tuote on valmistettu Pirkanmaalla. Se kertoo myös laadukkaasta pirkanmaalaisesta lähiruoasta.
Mehiläisiin hurahtanut
Mehiläistarhaus on Seija Halmeen rakas harrastus. Hän on suorittanut mehiläishoidon tutkinnon ja myöhemmin myös ammattitarhaajatutkinnon.
Tilalla on ollut mehiläistarhausta vuodesta 2006 asti. Pesiä on paikassa vajaat parikymmentä.
Karhuista on ollut tilalla ongelmia. Vuosi sitten meni kaksi pesää mesikämmenen suihin, ja nyt keväällä järven toisella puolella toiset kaksi.
Mehiläistarhauksesta ei mene ravintoa tai muitakaan käyttökelpoisia aineita hukkaan. Pesästä saadaan vahaa, hunajaa, siitepölyä ja propolista.
– Eli olen siis ihan oikeasti hurahtanut mehiläisiin. Mehiläisporukoissa sanotaankin, että siitä pääsee eroon, kun perikunta myy pesät, Halme toteaa.
Vain yksi sato hunajaa vuodessa
Tarhaus aloitetaan aina toukokuussa. Mehiläistarhauksessa ovat auttaneet tänä kesänä siskokset Kiia ja Inka Koivunen. Molemmat ovat olleet jo pari kesää paikassa kesätöissä.
Elokuussa kerätään hunajat pois, ja syksyllä aloitetaan mehiläisten ruokinta luomusokerilla.
Mehiläiset varastoivat luomusokerin kennoihin, jonka varoin ne selviävät talven. Kuningatar pysyy talvella koko ajan jopa yli 30 asteessa.
– Suomessa tulee vain yksi sato hunajaa vuodessa, kun esimerkiksi Skånessa tulee kaksi, Halme kertoo.
Kuluja tulee mehiläisten ruokinnan lisäksi luomutarkastajan käynnistä.
Kuningattaria yhdessä pesässä on normaalisti yksi. Yhdessä Henkireiän mehiläispesässä on poikkeuksellisesti kaksi kuningatarta, toinen pesän alaosassa ja toinen yläosassa.
Henkireiän luomuhunaja on saanut laatukunniakirjan Suomen paras hunaja –kilpailusta.
Elämäntapa
Marjapellot pyritään pitämään tilalla siinä kunnossa, että juolavehnä ja paju eivät niitä tuhoa.
Lisäksi rastaat pyritään pitämään kurissa, sillä niille tilan marjat maistuvat.
Marjanviljely on Halmeen mukaan tilan toiminnan pääjuttu. Oheistoimintaakin on ollut.
– Viime keväänä meillä oli täällä villiyrttienkeruukurssi. Täältä voi pihaltakin kerätä syötäviä villiyrttejä, hän kertoo.
Tilalla ei myrkytetä mitään, joten haitallisia kasveja ja hyönteisiä pyritään pitämään loitolla pensaiden leikkuulla.
Luomu ja omavaraisuus ovat Halmeen mielestä yhteiskunnalle äärimmäisen tärkeitä. Majoitustoiminnan, marjaviljelmien ja mehiläistarhauksen lisäksi Seija Halme leipoo myös myytäviä tuotteita mielellään itse.
– Tämä on oikeastaan enemmän sellainen elämäntapa, Halme toteaa.
Pirkkalainen julkaisee yhdessä Pirmedioiden muiden paikallislehtien kanssa Ravinto – ruokaa läheltä -teemaliitteen 31.8.2022. Silloin liite julkaistaan näköilehtenä osoittessa pirkkalainen.fi/nakoislehti. Samana päivänä painettu liite jaetaan Pirkkalaisen paperilehden mukana. Teemajutut julkaistaan pirkkalainen.fi:n etusivun uutisvirrassa ja teemakoosteessa täällä viikoilla 34 ja 35.
