Hyvinvointialueet ovat toimineet vasta runsaat kaksi vuotta. Silti hyvin harva ihminen enää muistaa, mitkä tahot todellisuudessa vastasivat aikaisemmin sote-palveluista. Silloin isäntinä olivat kunnat tai niiden muodostamat kuntainliitot. Käytössä oli myös vastuukuntamalli. Sairaanhoitopiirit vastasivat erikoissairaanhoidosta. Kunnissa olivat sosiaali- ja terveyslautakunnat tai perusturvalautakunta. Sairaanhoitopiireillä päätöksenteosta vastasivat hallitukset ja valtuustot, joiden paikat jaettiin kuntavaalitulosten perusteella samalla tavalla kuin maakuntahallitusten ja -valtuustojenkin paikat.
Hyvil Oy:n toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi pitää sote- ja pelastustoimen uudistuksen mukaisia hyvinvointialueita välttämättöminä. Hänen mielestään kunnat ja sairaanhoitopiirit olisivat vielä heikommassa hapessa kuin uutukaiset hyvinvointialueet, jos koko maailmassa ainutlaatuista reformia ei olisi toteutettu vuoden 2023 alussa. Hän palauttaakin muistiin kuntien taannoisen arjen, jossa pelättiin sairaanhoitopiireiltä räpsähtäneitä laskuja. Sairaanhoitopiirit postittivat laskut kunnille, ja niiden tehtävänä oli maksaa viulut.
Parhaillaan surullisen monissa puheenvuoroissa viljellään sanomaa, ettei aluevaltuustolla olisi todellista valtaa. Arvostettu politiikan tutkija ja Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuspäällikkö Sami Borg vakuuttaa Pirmedioille antamassaan haastattelussa, että aluevaltuutetuilla ja aluevaltuustolla on todellista valtaa. Tällä erää etenkin ohjaus- ja budjettivaltaa. Borg heittää pähkinän purtavaksi hyvinvointialueen ylimpään päätöksentekoelimeen halajaville: ”Valta pitää ottaa, sitä ei anneta”.
Turbulenssisessa maailmassa niin kunnat, hyvinvointialueet kuin valtio elävät jatkuvassa epävarmuudessa. Kaikissa niissä toivotaan, että Suomi saisi elää rauhassa ilman mittavia konflikteja. Koronapandemia palautti ymmärrykseen tosiasian, jonka mukaan yksi aamu voi tuoda mukanaan ennustamattoman ja yhteiskunnallisia rakenteita koettelevan vitsauksen. Kriisin kohdatessa kaikki hallinnon rakenteet ovat koetuksella. Poikkeusolosuhteissa testataan järjestelmien todellinen kestävyys ja toimintakyky.
Kansalaisten kannattaa nyt suoda muutama ajatus esimerkiksi turvallisuusteemalle. Jokapäiväisessä elämässä nimenomaan kunnat, hyvinvointialueet, maakuntien liitot sekä valtiovalta ovat vakauden ylläpitäjiä. Ne takaavat, että yhteiskunta säilyttää tilanteessa kuin tilanteessa toimintakykynsä. Tästä perustavaa laatua olevasta kivijalasta on kysymys myös alue- ja kuntavaaleissa. Myös hyvinvointialueen on oltava vakaissa ja turvallisissa käsissä.
Aluevaalien merkityksestä kertoo sekin, että puolueet ovat mukana täysillä ehdokaslistoilla. Niiden tyhjyys puolestaan viestittäisi siitä, etteivät aluevaltuutettujen paikat olisi tärkeitä. Pirkanmaallakin yhteistyötaitoiset puolueet kisailevat kuumeisesti siitä, mitkä niistä ovat määrittelemässä Pirhan seuraavan neljän vuoden virstanpylväitä.
Pirkanmaalaiset yksityiset paikallislehtitalot yhdistivät historiallisesti voimansa ja toteuttivat peräti 14 lehden yhteisen aluevaalimainosyhteistyön. Sen hedelmänä on syntynyt 16-sivuinen aluevaalimainosliitelehti, joka ilmestyy keskiviikkona 2. huhtikuuta. Pirmedioiden kuudessa paikallislehdessä kyseiset aineistot ovat tässä tuhdissa aviisissa.
Aktiivisia alue- ja kuntavaalipäiviä! Äänioikeus on suurenmoinen etuoikeus ja kunnia-asia.
MATTI PULKKINEN
