– Meillä on monipuolinen ehdokaslista, joka kattaa perusteellisesti koko maakunnan. Täyden listan syntyminen kertoo omaa myönteistä kieltään Kristillisdemokraattien asemasta aluevaaleissa. Odotuksemme ovat korkealla.
Elliott pitää täysin realistisena sellaista äänipottia, joka tuo KD:lle kuusi paikkaa nyt valittavaan aluevaltuustoon.
– Ensimmäisissä aluevaaleissa meillä oli ehdokkaita 19 kunnasta. Nyt ehdokkaita on 21 kunnasta, eli vain kaksi kuntaa on vailla omaa kristillisdemokraattivaihtoehtoa.
– Kuuden aluevaltuutetun ryhmällä pystyisimme tekemään työtä laajemmalla rintamalla. Pirhassa käsiteltävät asiat ovat kokoluokaltaan niin laajoja, että niissä riittää selvittämistä useammille silmä- ja käsipareille.
– Erityisen kiitollinen olen piirimme ja paikallisyhdistymme toimijoille, jotka ovat antaneet kiitettävästi osaamistansa ja aikaansa omalle aluevaaliohjelmatyöllemme. Siitä muodostui arvostettavan moni-ilmeinen ja konkreettinenkin. Kaikesta merkityksellisintä on ollut sitouttanut ja lämminhenkinen ryhmätyöskentely. Kun ihmiset ovat osallisia alusta lähtien, he sitoutuvat linjattujen asioiden edistämiseen ja toteuttamiseen.
Elliott korostaa, että aluevaaliohjelman työstäminen käynnistyi erittäin oikea-aikaisesti. Kristillisdemokraatit tarttuivat toimeen jo hyvissä ajoin viime vuoden puolella.
– Olemme peilanneet omia aluevaaliohjelmalinjauksiamme puolueemme valtakunnalliseen paperiin. Ne täydentävät hienosti toinen toistaan.
Aura Elliott muistuttaa, että kaikkialla Pirkanmaalla liikkuessaan hän kuulee kansalaisten toiveet korkeatasoisista sote- ja pelastustoimen palveluista ja niiden hyvästä saatavuudesta.
– Ihmisten tarvitsemat palvelut ovat Pirhan kaiken tekemisen keskiössä. Meidän on huolehdittava siitä, että ennen kaikkea äänensä heikosti kuuluville saavien ihmisryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten asiat hoituvat.
Elliott on tunnistanut kansalaisten keskuuteen jalkautuessaan heidän kasvavan huolen lähipalveluiden kohtalosta. Hän korostaa, että lähipalvelut vahvistavat ihmisten turvallisuuden tunnetta.
Kristillisdemokraattien piiripomo odottaa, että vihdoinkin pian alkavalla uudella aluevaltuustokaudella omalääkäri- ja omahoitajamalli toteutuu. Elliott sanoo, että asiasta on puhuttu paljon mutta aidot teot puuttuvat.
Pirkanmaan hyvinvointialueen kivijalkana Elliott pitää takuuvarmasti toimivia hoito- ja palveluketjuja. Ne vakauttavat ihmisten luottamusta sote- ja pelastustoimen palveluihin.
– Meidän mielestämme myös Pirhassa on satsattu liian vähän ennaltaehkäisevään toimintaan. Sen tehostamisen varaa on monilla aloilla ja sektoreilla. Kaikki ennakoiva työ on yhtä arvokasta, mutta perheiden ja ikäihmisten palvelukokonaisuudet vaatisivat viimeisen päälle hyvään kuntoon hiomista. Laskevan syntyvyyden kanssa painiva yhteiskuntamme tarvitsee lapsiperheitä ja vauvoja. Korkeatasoiset neuvolapalvelut ovat keskeisessä roolissa vanhempien kannustamisessa.
Elliott teroittaa kolmannen sektorin mukana pitämisen välttämättömyyttä. Hänen mielestään kolmannen sektorin monenlaiset kasvot on tehtävä näkyviksi ja siihen kuuluvia toimijoita on aidosti arvostettava.
Elliott odottaa, että hyvinvointialue vie eteenpäin hyvällä tiellä olevaa sote- ja pelastustoimen integraatiota. Kaiken keskiössä ovat asiakkaiden tarvitsemat palvelut ja niiden oikea-aikainen saatavuus.
– Myös tiedolla johtaminen on asia, johonka on koko ajan satsattava. Siitä on konkreettista hyötyä esimerkiksi palveluverkon ylläpitämisessä, omaa tuotantoa kehitettäessä sekä ostopalveluja valittaessa. Avainasemassa on hintalappu, eli jokaisen vaihtoehdon oikea hintalappu on oltava rehellisesti tiedossa.
Elliott odottaa, että Pirhassa talousjohtamista otettaisiin kunnolla sarvista kiinni. Hänen mukaansa jokaista ratkaisua pöytään nuijittaessa olisi hankittava faktat siitä, mitkä vaikutukset päätöksellä on läpi hyvinvointialueen eri tasojen.
– Näin varmistetaan se, etteivät esimerkiksi säästötoimet perustu katteettomiin lupauksiin tai olettamuksiin. Surullisinta on, jos nipistäminen johtaakin eri ketjujen päässä uusiin suuriin laskuihin.
– Minulla on vahvistunut käsitys, että etenkin Pohjois-Pirkanmaan kunnat olisivat jääneet jonkinlaiseen paitsioon. Jos asia on näin, tilanne on korjattava.
– Ylipäänsä maakunnan reuna-alueilla asuvien ihmisten palaute on kielteistä. Kysymyshän on siitä, että kansalaiset ovat tasavertaisessa asemassa.
Elliott ehdottaa, että luottamushenkilöt pääsisivät talousarviopohdintaan jo kunkin vuoden kevätkaudella. Hän ottaisi asiaan mallia Tampereen kaupungin vakiintuneesta käytännöstä.
– Aluevaltuutetut ovat kokeneet Pirhan alkuvuosien aikana, että he kohtaavat ikävän aikapulan talousarviokäsittelyn nykymuotoisessa aikataulussa.
Elliottin mukaan aluevaltuutetun on ehdittävä kerätä riittävästi tietoa talousarviopohdintaansa.
Kristillisdemokraatit toivovat korjauksia aluevaltuuston ja -hallituksen vastuisiin ja valtakysymyksiin. Elliott sanoo, että tällä hetkellä valtaosa päätöksistä nuijitaan pöytään 13 aluehallituksen jäsenen voimilla.
– Kunnissa on demokraattinen järjestelmä, joka on hioutunut toimivaksi kymmenien vuosien saatossa. Kunnallishallitus esittää, ja kunnallisvaltuusto päättää. Tämä systeemi kuuluu myös hyvinvointialueelle.
Elliott pitää erittäin surullisena nykyistä toteutumaa, jossa valiokuntien mietinnöt eivät johda yhtään mihinkään.
– Tällaisessa työskentelykulttuurissa valiokuntalaisten työskentely on sen jäsenten ajan ja Pirhan rahojen tuhlaamista.
