Opettajien tunnelmat oppimisen tukimuodoista perusopetuksessa ovat jo pitkään olleet kaoottiset: tukea tarvitaan ja annetaan, se on selvä. Mutta tuen antaminen on edellyttänyt sukellusta syvään ja sameaan veteen: oppimisen tarpeet raportoidaan, päätöksiä tehdään, huoltajia kuullaan, moniammatillisia palavereita pidetään, muistioita ja suunnitelmia laaditaan, kirjauksia kirjoitellaan. Ja sitten, jos voimia vielä riittää, oppilas saa tarvitsemansa tuen.
Elokuun 1. päivä 2025, kun oppimisen tuen uudistus tulee voimaan, yritetään saada aikaan virtaviivaisempi ja selkeämpi järjestelmä. Oppimisen tuen päätösten kolmiportaisuus (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki) jää historiaan ja tulevaisuudessa opettajalla pitäisi olla vähemmän paperitöitä tuen tarpeen miettimisessä ja toteuttamisen suunnittelemisessa.
Tämä kuulostaa kyllä hyvältä. Opettaja osaa muutenkin suunnitella opetuksensa siten, että luokka oppii parhaalla mahdollisella tavalla. Ja jos ei opi, jotain opetuksessa ja oppimisen tapaisuudessa pitää muuttaa, eikö vain.
Uudistuksen jälkeen toimitaan kuten ennenkin esimerkiksi siinä, että lapsi saa tukiopetusta tai ihan erityisopettajan apua omassa luokassaan. Ja jos tuntuu siltä, että oppimisvaikeuksia on vähän enemmän, oppilas saa erityisopettajan antamaa opetusta joko pienemmässä ryhmässä tai erityisluokassa.
Joka tapauksessa oma opettaja tekee ryhmän tarpeiden mukaisia muutoksia: hän saattaa antaa eri oppilaille vähän eri tehtäviä eli eriyttää opetusta, järjestää opetusta yhdessä toisen opettajan kanssa. Opettajan kannattaa aina tarkistaa, voisiko luokkaympäristön saada vaikka materiaalien avulla äänellisesti levollisemmaksi. Tämä auttaa kaikkia lapsia, eikä pelkästään niitä oppilaita, joilla on vaikeuksia rauhoittua kovaäänisessä tai kaikuvassa tilassa.
On hyvä, että kolmiportaisen tuen päätösrumba jää historiaan. On kuitenkin tärkeää, että kouluilla on riittävät resurssit sekä toteuttaa laadukasta opetusta että muodostaa toimivat erityisluokat. Nyt, kun koulurakennukset alkavat olla kunnossa, tarvitaan ihan riihikuivaa rahaa eli sellainen budjetti, että lapset ja nuoret oppivat parhaalla mahdollisella tavalla.
Jaana Leppä
rehtori
kuntavaaliehdokas (kok.)
Pirkkala
