KIEKKOLEGENDA Raimo Helmisen nimi on ollut tänä talvena SaiPan menestyksen myötä kuumaa valuuttaa kiekkopiireissä.
SaiPan valmentajalta liikenee aikaa myös nuorten urheilijoiden tukemiseen.
Helminen toimii puheenjohtajana perinteikkäässä Kauppaneuvos Kalle Kaiharin tukisäätiössä. Hän seurasi pestissä pitkäaikaista pirkkalalaista puheenjohtajaa Hannu Routamaata.
Helminen jakoi vastikään Kauppaneuvos Kalle Kaiharin Tukisäätiön puheenjohtajana Tapparan joukkueelle Tampereen vuoden urheilija 2024 -palkinnon.
Säätiö jakaa joka vuosi kymmenien tuhansien eurojen edestä stipendejä nuorille urheilijoille Tampereella ja lähikunnissa. Se on palkitsijana myös perjantaina 31. tammikuuta pidettävässä Hämeen Urheilugaalassa.
HELMINEN tapasi Routamaan ja säätiön hallituksen jäsenen Olli-Pekka Silfverhuthin Tampereen Nokia-areenassa joulukuussa, kun SaiPa oli otellut SM-liigan ottelun Ilvestä vastaan.
Raipe kertoi tulleensa säätiön hallituksen aikanaan Kalle Kaiharin pojan Jarmo Kaiharin kutsumana.
“Olen tykännyt olla mukana toiminnassa. On hienoa olla tukemassa nuoria pirkanmaalaisia urheilijoita”, Helminen sanoo.
Ajankäytöllisesti luottamustehtävä sopii kiireiselle kiekkomiehelle. Helmisen ollessa valmentajana ulkomailla oli palavereissa soviteltavaa, mutta nyt asiat sujuvat helpommin.
KALLE Kaihari oli monitahoinen ja värikäs persoona. Vuonna 1899 syntynyt Kaihari ponnisti liikemieheksi työläisperheestä ja osallistui sisällissotaan Tampereella punaisten riveissä. Hän joutui myös joksikin aikaa vankileirille Kalevankankaalle. Kaiharin isä oli töissä sahalla Mustalahdessa.
Sodan jälkeen 1918 Kaihari sai ensin töitä Rafael Haarlalta. Suojeluskunnan perustajiin kuulunut Haarla erotti Kaiharin kuultuaan, että tämä on entinen punakaartilainen.
Kaihari oli nuorena olympiatason urheilija ja harrasti hämmästyttävän monia lajeja juoksusta seiväshyppyyn, pujotteluun, luisteluun, syöksylaskuun ja vanhemmalla iällä myös keilailuun, jossa hän ylsi Suomi Ruotsi -maaotteluunkin.
Parikymmenvuotisena hän hankki tienestejä jopa biljardiammattilaisena.
Kalle Kaihari ja myös mestariurheilijana tunnettu Kekkonen, korkeushyppääjä, tutustuivat yleisurheilun Kalevan Kisoissa 1922 parikymppisinä nuorina miehinä. Yhteistyö ja ystävyys jatkuivat Kaiharin kohottua liikemieheksi ja Kekkosen presidentiksi.
Työväenurheilu oli Kaiharia lähellä niin urheilijana kuin urheilujohtajana. Hän toimi niin nuorena urheilijana edustamansa Tampereen Yrityksen kuin myöhemmin Tampereen Pyrinnön puheenjohtajana ja monissa muissa luottotehtävissä. TUL:n jäsenyys oli myös syy siihen, että Kaiharia ei koskaan valittu Suomen olympiajoukkueeseen luistelussa, vaikka näyttöjen perusteella paikka olisi ollut hänen.
Edelleen yksi Kalle Kaiharin tukisäätiön jakamista tunnustuksista myönnetään Työväen urheiluliiton TUL:n Vuoden joukkueelle.
Kalle Kaihari perusti Naisten- ja Herrain Vaatehtimo -nimisen yrityksensä vuonna 1926. Kalle Kaihari Oy tuli jatkajaksi 1939. Vuonna 1980 Kaiharin pitkän tekstiilikauppiaan uran päättyessä yrityksellä oli tavaratalot Nokialla ja Tampereella ja henkilökuntaa 80.
Kalle Kaiharin poika Jarmo Kaihari perusti 1970 Kalevaan supermarketyhtiön Kaihari Center Oy:n, joka myytiin 1985 Pirkanmaan Osuuskaupalle. Samana vuonna perustettu Kaiharin Kulma Kiinteistö-oy myytiin Asko Oy:lle 1983.
NIIN Hannu Routamaa, säätiön hallituksen jäsen Olli-Pekka Silfverhuth kuin säätiön asiamies Tuomo Huhtanen ovat pirkkalalaisia. Oliko Kalle Kaiharilla jokin vahva linkki Pirkkalaan, vai mistä tällainen edustus?
Hannu Routamaa tietää kertoa, että Kaihari rakennutti Pirkkalaan kunnan ensimmäisen kerrostalon, joka on yhä pystyssä Pereentien varressa.
“Hän rikastui jo hyvin nuorena muun muassa biljardissa hankkimillaan tuloilla. Pirkkalaan valmistuneessa kerrostalossa asui monia Kaiharin lähipiirin ihmisiä. Talon myötä syntyi yhteyksiä Pirkkalaan. Kallen poika Seppo Kaihari rakensi Pulkajärvelle lomamökin, jossa Sepon tytär Kristina Kaihari yhä viihtyy kesäisin”, Routamaa kertoo.
Kalle Kaiharin nimiin on perustettu myös kulttuurisäätiö, joka jakoi vastikään omia palkintojaan. Kristina Kaihari kuuluu sen hallitukseen.
Kaiharien Pirkkalan yhteydet lienevät olleen vahva syy siihen, että itse presidentti Urho Kekkonen teki vierailun Pirkkalaan ja Pulkajärvelle vuonna 1969 “Marianpäivänä 23. maaliskuuta”, kuten Pirkkalainen tuolta vuodelta uutisoi.
Kutsu oli käynyt virallisesti paikallisen metsästysseuran riistapolkuammuntoihin. Presidenttiä oli Pirkkalaisen uutisen mukaan vastassa metsästysseuran jäseniä, nimismies ja muita paikallisia edusmiehiä.
Kekkonen tuli autokyydillä “Säijän ja Pirkkalan tietä” Keskisenjärvelle, mistä presidentti kuljetettiin kilometrin verran hevoskyydillä Pulkajärvelle.
Pienen hiihtoretken jälkeen vieraat suuntasivat poliisisaattueessa Pirkkalan kunnantalolle ja sieltä Kalle Kaiharin omalle loma-asunnolle Hämeenkyrön Lavajärvelle.
HANNU Routamaa oli Pulkajärven jäällä paikan päällä vierailua todistamassa 55 vuotta sitten. Hänen mukaansa kovana Lapin-kävijänä tunnetun Kekkosen hiihto ei kestänyt Pirkkalassa kuin minuutin.
“Adjutantti Urpo Levo meni jäälle polvilleen ja kiinnitti siteet presidentin monoihin. Kekkonen vain seisoi suorana. Sitten hän hiihti ihan pienen pätkän jäälle tehtyä latua metsän reunaan ja sanoi, ettei enää jatka. Kekkonen taisi olla äreällä päällä”, Routamaa muistelee hymyillen.
Pulkajärvellä Kekkoselle tarjottiin liikuntatuokion ohessa sahtia.
Presidentin äreys lienee hälvennyt viimeistään, kun hänelle luovutettiin Pirkkalan kunnantalolla ennen kahville siirtymistä kunnan lahjana “kirjaharvinaisuus Pirkkalan historia”, kuten Pirkkalaisen uutinen vuodelta 1969 opusta yltyi kehumaan.
