MTK Pirkkala kritisoi Pirkkalan kuntaa suunnitelmista, jotka maan- ja metsänomistajien edusjärjestön mukaan tulevat rajoittamaan vakavasti metsien normaalia talouskäyttöä ja rakentamista Pirkkalan maaseutumaisissa osissa aina Lempäälän rajalle Aniaan asti.
Kritiikin ovat nostattaneet viime vuonna hyväksytty Pirkkalan strateginen maankäytön suunnitelma sekä tekeillä oleva Kestävä Pirkkala 2030 -ohjelma, jonka luonnosta on esitelty valtuustolle ja joka on määrä hyväksyä tänä vuonna.
Yhdistys pitää torstaina Pirkkalassa maanomistajille yleisötilaisuuden, johon kantojaan asiasta saapuvat kertomaan niin MTK:n edustajat kuin metsäalan asiantuntijat. Tilaisuus alkaa Vähäjärven koulurakennuksen Pirkkala-salissa kello 18.
Tilaisuuteen on kutsuttu myös Pirkkalan kunnan edustajia kertomaan kunnan näkökulmaa asiassa.
Strategisen maankäytön suunnitelmakartassa on hahmoteltu koko Pirkkalan alueelle sijoittuvat luonnon, kulttuurin ja virkistyskäytön kohteet ja vyöhykkeet sekä alueet Pirkkala haluaa keskittää asumista ja yrityksiä.
MTK Pirkkalan julkistaman kannanoton perusteella niin Tampereen kaupunkiseudun kuin Pirkkalan suunnitelmat ovat rajoittamassa merkittävästi alueiden käyttömahdollisuuksia erityisesti ns. metsäekologisen verkon takia.
Pirkkalan strategisessa maankäytön suunnitelmassa kunta kaavailee laajentavansa asuinalueita Sankilan ja Vanhan kirkon seutuville ja tästä eteenpäin Anian rantatien ympäristö Pyhäjärven ja lentokentän välissä on varattu pitkälti erilaiseen virkistyskäyttöön ja seudulliselle metsäekologiselle verkostolle.
Karttamerkinnät kannustavat alueella myös matkailun kehittämiseen. Tursianotkon muinaismuistoalueella on suojelumerkintä ja sellainen löytyy myös Vanhan kirkon lähellä olevan lintukosteikon kohdalta. Sankilan ja Reipin seutuja halutaan kehittää perinneympäristönä.
MTK:n kannanotto katsoo, että suunnitelmat uhkaavat pahasti normaalia metsänhoitoa, rakentamista ja tätä kautta maanomistajien omaisuudensuojaa.
Maanomistajat haluavat, että lisärakentaminen alueella olisi helpompaa tai edes mahdollista.
”Uusia rakennuslupia ei ole myönnetty noin 15 vuoteen”, MTK:n kannanotossa kritisoidaan.
Sen ovat allekirjoittaneet MTK-Pirkkalan Juha Ollila ja Esa Isotalo ja yhdyshenkilönä toimiva Henna Palin.
He haluavat tuoda esiin huolen, joka koskee laajemminkin koko kaupunkiseudun haja-alueiden tilannetta.
”Metsäekologisella verkostolla tulee olemaan laajasti vaikutuksia yksityistä maanomistusta ajatellen. Verkosto rajoittaa merkittävästi maa-alueiden käyttömahdollisuuksia, heikentää maanomistajien oikeuksia hyödyntää maaomaisuuttaan ja harjoittaa metsänhoitoa elinkeinonaan”, kannanotossa sanotaan.
Pirkkalassa metsäverkosto on kirjelmän mukaan piirretty satojen yksityisten maanomistajien maille ja peittää alleen metsän lisäksi lähes kaiken potentiaalisen rakennusmaan haja-asutusalueella.
Kestävä Pirkkala 2030 -ohjelmaluonnos jaettiin marraskuun seminaarissa valtuutetuille kommentointia varten.
”Alue on tarkoitus pitää metsäisenä, jolloin rakentaminen ei ole mahdollista. Metsänhoidollisia toimia rajoitetaan tulevaisuudessa muun muassa avohakkuut kieltämällä”, kannanotossa todetaan.
Tämä vaikeuttaisi MTK:n edustajien mukaan monin tavoin metsänhoitoa alueella.
KANNANOTOSSA muistutetaan, että valtaosa maaseutumaisesta Pirkkalasta, joka kattaa lähes puolet Pirkkalan pinta-alasta, on nimetty yleiskaavan lievealueeksi, jolla rakentamista on rajoitettu 20 vuoden ajan.
”Kaupunkimaisen kehityksen hiilijalanjälkeä on suunniteltu kompensoitavan yksityisen maaomaisuuden käyttöä rankasti rajoittamalla. Seudullinen metsäekologinen verkko on piirretty tämän kehityssuunnan jatkeeksi”, kannanotossa todetaan.
Kirjelmässä moititaan Pirkkalan päättäjiä ja suunnitelmien valmistelijoita avoimuuden puutteesta, mitä tulee niin Kestävä Pirkkala 2030 -ohjelmaluonnokseen kuin valtuuston jo hyväksymään strategiseen maankäyttösuunnitelmaan.
Pirkkalalaisten kannanotto on lähetetty laajalla jakelulla alkaen oikeusministeri Leena Merestä, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahista aina Pirkkalan kunnan johdolle.
”STRATEGINEN maankäytön suunnitelma on kunnan tahtotila siitä, kuinka haluamme kasvaa ja kehittyä”, toteaa Pirkkalan kunnan kansliapäällikkö Jaakko Joensuu.
Suunnitelma tarkastellaan Joensuun mukaan uudelleen jokaisella valtuustokaudella ja se päivittyi viime vuonna.
”Kyseessä ei ole kaava eikä sitova asiakirja, vaan ohjaava suunnitelma maankäytön suurista linjoista”, Joensuu toteaa.
Valtuuston hyväksyttyä suuret linjat, on viranhaltijoilla ja muilla päättäjillä selkänoja viedä suunnittelua yksityiskohtaisempiin kaavoihin ja ohjelmiin.
Kestävä Pirkkala 2030 on puolestaan Pirkkalan ympäristönsuojeluyksikössä valmisteltu asiakirja, jonka tavoitteena on, että kunta kasvaa kestävästi.
Ohjelma korvaa aiemmin noudatetut kaksi asiakirjaa: Pirkkalan kunnan monimuotoisuusohjelman ja ilmastokartan.
”Päätavoitteena Kestävä Pirkkala 2030 -ohjelmassa on vähentää kunnan kasvihuonepäästöjä 80 prosentilla vuoden 2017 tasosta vuoteen 2030 mennessä”, Joensuu toteaa.
Ohjelman on määrä tulla Pirkkalan päättävien elinten käsittelyyn keväällä.
Maaseutumaisessa Pirkkalassa vaikeaksi koetun rakennuslupa-asian Joensuu toteaa liittyvän haluun varmistaa olosuhteet kaavoitukselle Pirkkalan kasvaessa. Lievealueet ovat seutuja, joille kunnan asemakaavoituksen odotetaan ulottuvan tulevaisuudessa.
”Lievealueille ei ole myönnetty suunnittelutarveratkaisuja, koska asutus vaikeuttaa tulevaa kaavoitusta. Lupakäytäntö otetaan kuitenkin pian uuteen tarkasteluun vuoden vaihteessa voimaan tulleen uuden rakentamislain ja moottoritien eteläpuolelle valmistuvan osayleiskaavan myötä”, Joensuu sanoo.
