– Pirkanmaa tarvitsee läntisen Vienti-Suomen veturina uudistuvaa teollisuutta. Tosiasia kuitenkin on, että teollisuudelle on vaikeaa löytää niiden tarvitsemia sijaintipaikkavaihtoehtoja. Tästä johtuen teollisuuden tarpeisiin sopivia aluevarauksia on nyt tarkasteltava riittävän ajoissa koko maakunnan tasolla, Ahonen sanoo.
Pirkanmaan liiton maakuntavaltuusto päätti marraskuun lopulla pitämässään kokouksessa käynnistää teollisuusteemaisen vaihemaakuntakaavan valmistelun.
Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Roope Lehto (sd.) perustelee uudistuvan teollisuuden vaihemaakuntakaavaa sillä, että maakuntamittakaavan alueet pitää saada ratkottua maakuntakaavassa teollisuusalan laajojen vaikutusten vuoksi.
– Nyt kaavassa olevat alueet alkavat olemaan täynnä tai täyttyvät muutamien vuosien kuluessa. Kokonaismaakuntakaavaprosessi olisi ollut liian hidas keino vastata kuntien ja yritysten tarpeisiin.
– Uudistuvan teollisuuden vaihemaakuntakaava tulee merkittävään tarpeeseen, sillä erityisesti tilaa vaativalle teollisuudelle on vähän tai ei ollenkaan kaavoitettuja tontteja, Ojala perustelee.
Ojalan mielestä ongelmana on myös T/kem-luokiteltujen tonttien totaalinen puuttuminen. Suuronnettomuusvaarallisille kohteille suositellaan kaavamerkintää T/Kem eli teollisuus- tai varastorakennusten alue, jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen.
Kangasalan kaupunginjohtaja Oskari Auvinen peesaa, että uudistuvan teollisuuden vaihemaakuntakaavan valmistelu vastaa selkeään tunnistettuun tarpeeseen lisätä tilaa vaativan teollisuuden, esimerkiksi vihreän siirtymän hankkeisiin uusia alueita.
– Näin vastaamme sekä valtakunnan- että Eurooppa-tasoiseen kilpailuun sijoittuvien yritysten sijoittumismahdollisuuksia Pirkanmaalle, Auvinen lisää.
Kasvu- ja kehityskaupunkia luotsaava Auvinen muistuttaa, että pulaa on tonteista, joiden koko on esimerkiksi useita kymmeniä hehtaareja. Hänen mielestään Pirkanmaan kannattaa lisätä alueita olemassa olevia alueita jatkaen. Esimerkiksi Kangasalla luontevia kohteita on Saarenmaan, tulevan kehä II:n ja Valtatie 9:n sekä 12:n varrella.
Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:n toimitusjohtaja Timo Isolähteenmäki sanoo, että on tärkeää löytää omasta maakunnasta yritystoiminnalle ja teollisuudelle sijoittumispaikkoja nyt ja tulevaisuudessa.
– Riittävä ennakointi yritystoiminnan tarpeisiin on olennaisen tärkeää. Siksi on hyvä, että uudistuvan teollisuuden vaihemaakuntakaavaa nyt valmistellaan. Maankäyttö on tietynlainen pullonkaula esimerkiksi suurteollisuuden sijoittumista ajatellen. Aiheeseen on pureuduttu esimerkiksi Tampereen seudulla, ja täällä on lähdetty yhdessä seudun toimijoiden kanssa kartoittamaan jo jokin aikaa sitten suurteollisuudelle soveltuvia alueita kaupunkiseudulta, Isolähteenmäki kertoo.
– Tämän harjoituksen myötä on tunnistettu muutamia sijainteja, jotka tulevaisuudessa voisivat toimia suurteollisuuden sijoittumispaikkoina. Yksi tällainen alue on Kolmenkulman yritysalue, jonne pyritään esimerkiksi Ylöjärvellä muodostamaan suurteollisuudelle soveltuvaa sijoittumispaikkaa yleiskaavoituksen ja sen jälkeen asemakaavan kautta, Isolähteenmäki tarkentaa.
Isolähteenmäki huomauttaa, että isojen hankkeiden vaikutukset ovat laajoja.
– Siksi tätä työtä on tehty seudullisesti, jotta pystyisimme muodostamaan muutamia lokaatioita, joihin kansallisesti merkittävät hankkeet voisivat seudulla sijoittua. Käytännön esimerkki on se, että jos yritys tarvitsee yli 10 hehtaarin tonttia hankkeelleen, on jo tämän kokoisten tonttien löytäminen kaupunkiseudulta haastavaa. Isommissa hankkeissa puhutaan useista kymmenistä hehtaareista jopa sataan hehtaariin asti. Lisäksi suurhankkeiden sijoittumisissa maankäyttö on vain yksi osatekijä, sillä ympärille tarvitaan myös oikea infrastruktuuri, sopivat liikenneyhteydet, osaajat ja niin edelleen, Isolähteenmäki listaa.
Nokian kaupungin elinkeinojohtaja Tiina Laakkonen sanoo, että tällä hetkellä kuntien yritystonttivaranto on varsin pieni. Erityisesti suurteollisen mittaluokan tontteja ei juuri ole tarjolla.
Laakkosen mukaan nimenomaan T- ja T/kem -kaavaisille tonteille olisi kysyntää.
– Suurin ongelma tällä hetkellä kuitenkin on kaavoitettavan maan puute ennemminkin kuin väärä kaavamerkintä. Vaihemaakuntakaavan avulla mahdollistetaan teollisia sijoittumisia pidemmällä aikavälillä, Laakkonen toteaa.
Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän seutujohtaja Päivi Nurminen näkee, että uudistuvalle teollisuudelle on niukasti valmiita tontteja kaupunkiseudulla. Hänen mielestään erityisesti suuret teolliset tontit tuleville vuosikymmenille puuttuvat.
– Kykyämme kilpailla Eurooppaan palaavasta teollisuudesta ja vihreän siirtymän investoinneista pitää parantaa, Nurminen perustelee.
– Uskomme, että Tampereen seudulla ja Pirkanmaalla on hyvät mahdollisuuden hyötyä palaavasta teollisuudesta muun muassa teollisen perinteen ja teollisuuden tarvitseman osaamisen ja koulutuksen kautta. Siksi vaihemaakuntakaavan laadinta on ajankohtaista nyt, Nurminen kiittää.
Nurmisen mukaan kaupunkiseudun suunnittelussa (Rakennesuunnitelma) on tunnistettu eri aikana toteutuvat alueet. Kolmenkulma ja Tarasteen alue ovat jo rakentumassa, Saarenmaa sekä Pirkkalan ja Lempäälän välinen niin sanottu eteläinen alue ovat kaavoituksen alla. Kaikki sijaitsevat kuntien raja-alueilla hyvien logististen yhteyksien äärellä,eli käytettävissä on lentokentän, raideliikenteen ja valtateiden risteämä.
– Näitä alueita tarvitsemme tulevaisuutta ajatellen lisää sekä kaupunkiseudulle että muulle Pirkanmaalle. Myös puhtaan energian saatavuus on keskeistä yritysten sijoittumispäätöksille. Se on myös teollisuudenala, jota toivomme näkevämme kaupunkiseudulla, Nurminen muistuttaa.
– Erilliset teollisuusalueet ovat tärkeitä erityisesti paljon tilaa vaativalle sekä ympäristöönsä häiriötä aiheuttavalle teollisuudelle. Voimassa olevan maakuntakaavan osalta suurin osa teollisuusalueista on jo rakentunut. Toisaalta on myös merkittäviä alueita, jotka eivät ole edenneet, kuten valtatien 3:n oikaisuun ja mahdolliseen järjestelyratapihan siirtoon linkittyvä teollisuusalue, Rissanen sanoo.
Rissanen toteaa, että usein valmistavaan teollisuuteen liittyy huomattavia kuljetusmääriä tai esimerkiksi sellaisten kemikaalien käyttöä, että on hyvä sijaita kauempana asutuksesta.
– Koska Pirkanmaalla on paljon asukkaita, tällaisia sijaintipaikkoja on hankala löytää. Samaan aikaan teollisuuden työntekijöiden on tärkeää päästä sujuvasti töihin, Rissanen kuvailee yhtälötä.
Rissasen mukaan viesti kunnista on se, että teollisuustonttien varanto alkaa lähestyä loppua. Kaavoitus on aloitettava hyvissä ajoin ennakoiden, jotta uusille toimijoille voidaan löytää sopivia paikkoja. Pulaa on erityisesti suurista tonteista, joita tarvitaan esimerkiksi vetyteollisuuden investoinneissa.
– Uuden maankäytön suunnittelu ei ole helppoa, mutta pidän tärkeänä, että teollisuuden sijaintia ratkotaan kaavoituksella eikä suoraan luvituksella. Näin voidaan varmistua kokonaisvaltaisemmin erilaisten tarpeiden täyttymisestä ja yhteensovittaa erilaisia arvoja. Kokonaisuuden suunnittelu tuottaa todennäköisesti kestävämpää ja hallitumpaa tulevaisuutta kuin pistemäinen tarkastelu, Rissanen näkee.
Rissanen kertoo, että uudistuvan teollisuuden vaihemaakuntakaavan työstäminen aloitetaan toden teolla jo ensi vuonna.
– Sitä ennen keskitymme viemään jo ehdotusvaiheessa olevan elonkirjon ja energian vaihemaakuntakaavan maaliin. Kaavoituksessa menee selvityksineen muutama vuosi. Uskon, että jotkin kunnat lähtevät edistämään alueiden yleiskaavoitusta osin samanaikaisesti, jotta valmius saada uusia teollisuusalueita käyttöön olisi jo ennen 2030-luvun taitetta, Rissanen arvioi.
– Maakuntakaavan varaukset ovat riittäneet tähän asti, mutta osa alueista ei ole infran puuttuessa vielä toteuttamiskelpoisia. Kaavoitus pitää aloittaa ennen kuin viimeinen tontti on myyty. Tämä hetki on lähestymässä, ja siksi nyt ryhdytään toimeen, Rissanen sanoo.