Valtuusto äänesti varhaiskasvattajien vaaterahasta – katso mihin Pirkkala rakentaa ja investoi ensi vuonna

Pirkkalalla on tulevana vuonna edessä useita yli miljoonan euron rakennushankkeita.

Raitiotien rakentaminen on Pirkkalan talouden suuri asia seuraavien 15 vuoden ajan ja se näkyy monien päätösten taustalla lähivuosina. Pormestari Marko Jarva (oik.) antoi valtuuston talousarviokokouksessa katsauksensa Pirkkalan kunnan tulevaisuuden näkymistä taustallaan kuva Partolan raitiotiepysäkistä.
PIRKKALAN valtuutetut päättivät kunnan talousarviosta maanantaina hyväntuulisina ja melko sopuisina. Tästä kertoi jo kokouksen melko lyhyt kolmen tunnin kesto.

”Meidän tuleva vuosi näyttää talouden kannalta aika hyvältä”, tiivisti pormestari Marko Jarva avauspuheenvuorossaan.

Tulevan vuoden miljoonaluokan rakennushankkeita ovat raitiotie, vapaa-aikakeskuksen vanhan osan korjaus, koulukampuksen pihatyöt, Kalliomäen koulun ja muiden palveluiden tontin rakennustyöt Pakkalankulmalla ja Suupan urheilukentän huoltorakennus.

ÄÄNESTYKSEEN ajauduttiin Reipin saunan lisäksi valtuutettu Eeva Uskalin (sd) aiemmin tekemästä aloitteesta vaaterahan myöntämisestä varhaiskasvatuksen työntekijöille. Valtuusto hyväksyi 37 000 määrärahan hiukan muunneltuna esityksenä äänin 26 – 15 ja 2 tyhjää.

Vaaterahaa ei myönnetä suoraan työntekijöiden palkan lisäksi, vaan kunnanhallitukselle annettiin evästys miettiä, kuinka asia hoidetaan. Muiden muassa Mika Hakkarainen (kok), Riitta Kuismanen (kd) ja Sirpa Repo totesivat, että rahana palkan yhteydessä maksettava vaateraha olisi rinnastettavissa palkankorotukseen eikä kohtelisi kunnan työntekijöitä oikeudenmukaisesti.

Keskustavaltuutettu Mikko Hietalahti esitti lisärahaa bussivuoron 39 tilalle aamu- ja iltapäivävuorojen lisäykseen, jotta esimerkiksi koululaisten kyydit paranisivat. Esitys kaatui niukasti luvuin 22-20.

Vihreiden Sirpa Repo kertoi Pirkkalan olevan tekemässä Kestävä Pirkkala 2030 -ohjelmaa. Se aiotaan lyödä lukkoon jo joulukuussa.

Perussuomalaisten Veli-Matti Ahtiainen puolestaan kaipaili Pirkkalalta maapoliittista selvitystä siitä, kuinka haja-asutusalueille ja kaavojen lievealueille saa jatkossa rakentaa. Selvitykseen esitetty 30 000 euron määräraha kuitenkin torjuttiin äänin 32-9, 1 tyhjä.

Näin Pirkkala investoi ja rakentaa 2025, poimintoja

Talonrakennus ja maanhankinta:
Vapaa-aikakeskuksen vanhan osan tilamuutokset ja peruskorjaus 1,1 milj. e.
Suupan urheilukentän uuden huoltorakennuksen suunnittelu ja toteutus 2025-26 yht. 1,5 milj.e.
Loukonlahden uuden kenttärakennuksen suunnittelun aloitus 300 000 e.
Maa-alueiden ostot 1,5 milj. e.
Raitiotie Oy:n oman pääoman ehtoinen sijoitus 450 000 e.
Pirkkala-keskus tilamuutosvaraus 50 000 e.
Pirkankoivun vanhuspalvelukeskus tilamuutoksia ja peruskorjausta 280 000 e.
Vapaa-aikakeskuksen uuden laajennusosan lopputyöt 80 000 e.
Kurikanpirtin päiväkoti mm. vesikate ja osaston peruskorjaus 130 000 e.
Nuolialan päiväkoti, aurinkovoimala 50 000 e.
Kurikanhelmen päiväkoti, ilmalämpöpumput 50 000 e.
Kirkonkylän puukoulu, muutostöiden loppuunsaattaminen ja etupihan muutostyöt 130 000 e.
Reipin saunan tilaohjelma ja mahdollinen varaus rakennussuunnittelulle 100 000 e.
Nuolialan koulu, mm. talotekniikan kunnostusta, peliareenan nurmen vaihto 160 000 e.
Kurikankulman koulu-päiväkoti, pysäköintialueen järjestelyjen suunnittelu, ilmalämpöpumput 100 000 e.
Turkkiradan työ- ja varastokeskuksen lämmitystapamuutos öljystä kaukolämpöön 80 000 e.

Yhdyskuntatekniikka:
Naistenmatkan koulukampuksen väli- ja parkkialueet 2,3 milj.e.
Raitiotien rakentamiseen liittyvät hankkeet 1,53 milj.e.
Pakkalankulman kaava, mm. vesihuolto ja katuja Kalliomäen koulun ym. palvelujen alueelle 1,5 milj.e.
Killonvainiotie 850 000 e.
Kurikkakalliontien teollisuusalue kadut ym. 750 000 e.
Soukonlahden asuinalue katurakenteita ym. 150 000 e.
Soljan asuinalue mm. Räätälinkuja ja Kauppiaankatu 250 000 e.

Talousarvio vuodelle 2025

Verotulot 61,8 miljoonaa euroa (6,9 prosenttia suuremmat kuin talousarviossa 2024). Kunnallisvero 49 milj. (+8,9%), kiinteistövero 7,3 milj. (+4,3%), yhteisövero 5,5 milj. (-5,2%).
Tuloveroprosentti 7,9.
Valtionosuudet 16,2 milj. (+4%).
Lainakanta kasvaa 6,7 milj. Vuoden 2025 lopussa lainaa on n. 4200 euroa asukasta kohden.
Tilikauden alijäämä 69 000 e.
Poistot n. 12 milj.
Investoinnit yht. 18,2 milj.