Uutta on, että aluevaltuusto päättää jatkossa kaikista hyvinvointialuestrategiaan perustuvista strategisista ohjelmista. Muutoksella vahvistetaan aluevaltuuston toimivaltaa.
Aluevaltuusto on hyväksynyt lisäksi ponnen, jonka mukaan tulevan valtuustokauden strategiaprosessissa varmistetaan valtuuston vahva osallisuus myös strategian toimeenpanon suunnittelussa ja seurannassa. Aluevaalit pidetään ensi vuoden huhtikuussa, ja niissä valitaan 79 aluevaltuutettua.
Pirkanmaan hyvinvointialueella on jatkossa vain kolme valiokuntaa nykyisten neljän sijaan. Nykyiset valiokunnat ovat hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunta, monipalveluvaliokunta, tulevaisuus- ja strategiavaliokunta sekä vähän palveluita käyttävien valiokunta.
Myös valiokuntien jäsenmäärää vähennetään nykyisestä 21 jäsenestä 15 jäseneen.
Valiokuntien tehtäväalueita määritellään tulevaisuudessa aluevaltuuston valiokuntaohjelmassa. Aluevaltuusto on siunannut myös valiokuntia koskevan ponnen. Sen mukaan valiokuntaohjelmaan on kirjattava, että valiokunta voi käsitellä valiokunnan määräenemmistöllä ajankohtaisia ja ennakollisesti tärkeitä asioista.
Aluevaltuusto voi myös ensi vaalikaudella päättää aluehallituksen ja aluevaltuuston puheenjohtajan tehtävien hoitamisesta osa-aikaisesti tai päätoimisesti työaikaan sidotulla palkalla.
Andersson nostaa esille Pirhan poliittisen päätöksenteon hintalapun, jota on kritisoitu pitkin aikoja rajustikin. Hän herättelee, että poliittisen vastuunkannon kokonaiskulut ovat vain 0,12-0,15 prosenttia koko Pirkanmaan hyvinvointialueen budjetista, joka on noin 2,7 miljardin euron suuruinen.
– Se on demokratian hinta tässä konseptissa, Andersson tiivistää.
Anderssonin mielestä esimerkiksi aluehallituksen puheenjohtajan posti voi hyvin olla osa-aikainen tai päätoiminen, sillä tehtävän vastuullinen hoitaminen käy vakituisesta työstä.
Andersson muistuttaa, että ensi huhtikuussa valittava uusi aluevaltuusto voi halutessaan palata ja tarttua myös osallistumis- ja päätöksentekojärjestelmää koskeviin asioihin.
Aluevaltuusto vähensi valiokuntien määrän neljästä kolmeen. Andersson kertoo, ettei valtuusto lopettanut yhtä tiettyä nykyistä valiokuntaa.
– Voi olla, että tehdään uudenlaista valiokuntajakoa. Aluevaltuusto sai kuitenkin ison linjauksen valmiiksi. Erityisen tärkeätä oli myös toimielinten koosta päättäminen, Andersson teroittaa.
– Nyt kahden ja puolen vuoden jälkeen on hyvä aika tarkastella toimintaa ja tehdä ensimmäiset tarvittavat muutokset, sillä käyttökokemuksia on jo kertynyt, Siren kommentoi valiokuntien ja niiden jäsenten määrän pienentämisratkaisua.
– Jos kokemus perustellusti osoittaa siihen suuntaan, että yhden valiokunnan voisi vähentää ja niiden paikkamäärät voisivat olla pienempiäkin, niin sitten asia on niin. Pitää muistaa, että ne tehtiin rohkeasti kokonaan uutta toimintaa varten. Valiokuntien työnjako on varmasti ensimmäinen tarkasteltava kohde ja lisäksi myös helppo muuttaa, Siren sanoo.
Siren kuitenkin muistuttaa, että valiokuntien määrä ja koko olivat osittain myös poliittisia kompromisseja.
– Ratkaisulla pyrittiin lisäämään poliittista osallistumista myös päättävien toimielinten ulkopuolella. Hyvinvointialue harkitsee nyt, missä määrin tämä on tarpeen, Siren toteaa.
Sirenin mielestä valiokuntatyön kehittämisessä tulisi muistaa, mitä varten ne on alun perin perustettu.
– Lisäämään poliittista keskustelua ja avoimuutta strategisen tason asioiden valmistelussa. En edelleenkään suosittele päättävien lautakuntakuntien perustamista valiokuntien tilalle tai jopa niiden rinnalle, en palvelulinjoittain enkä matriisimuodossa, Siren teroittaa.
– Tämä monialaisessa kunnassa sinänsä toimiva malli voi pahimmillaan johtaa toiminnan siiloutumiseen ja organisaation sisäisten rajojen vahvistumiseen, budjetin osaoptimointiin ja pahimmillaan siihen, että lautakunta ja sen alainen toiminta alkaa elää omaa elämäänsä hyvinvointialueen sisällä, Siren perustelee.
Pirhan ensimmäistä aluehallitusta sen alusta alkaen johtanut Kari-Matti Hiltunen (kok.) pitää muutosta tarpeellisena.
– Olen pitänyt kirjaa aluehallituksen puheenjohtajan työhön käyttämästäni ajasta. Työ jakautuu epätasaisesti eri viikonpäiviin, mutta työtä voi olla jokaisena viikonpäivänä eli viikonloputkaan eivät ole läheskään aina vapaita työstä, Hiltunen kertoo.
– Viikoittainen työmäärä on vaihdellut 32-45 tunnin välillä, mutta jopa 50 tuntisia työviikkoja on ollut. Toissa maanantaina (28.10.) oli aamulla aluehallitus, sen jälkeen aluevaltuuston talousseminaari ja lopuksi vielä aluevaltuuston kokous, jolloin kellonaikaan sidottua kokoustamista oli 11 tuntia. Näin pitkät päivät eivät ole onneksi tavallisia, Hiltunen avaa.
Hiltusella kuluu paljon aikaa aluehallituksen puheenjohtajana aluehallituksen ja -valtuuston päätösasioiden aineistojen lukemiseen ja niistä käsityksen muodostamiseen.
– Päätöspykälien aineistojen sivumäärät vaihtelevat varsinaisten esittelytekstien lisäksi liitetiedostoina keskimäärin 200–500 sivua. Näissä kuvataan päätösvalmistelun perusteet ja selvitykset. Päätösasioista käydään tarvittaessa keskustelua ja viestien vaihtoa aluehallituksen jäsenten kesken. Työhön kuuluu poliittisten ryhmien välinen asioista sopiminen ja keskustelu monissa tapaamisissa, puheluissa ja viesteissä sekä sähköposteissa, Hiltunen luettelee.
Hiltusen mukaan pääosa aluehallituksen puheenjohtajan työstä tapahtuu erilaisissa kokouksissa, työpajoissa, alustusten ja luentojen pitämisestä, osallistumisesta erilaisiin sote-asioita käsitteleviin tilaisuuksiin (sekä yleisö- että ammattilaisten tilaisuuksiin).
– Aikaa käytetään myös kehittämistyöhön ja projektiluonteisiin tehtäviin. Näihin osallistuminen edellyttää valmistelua ja valmistautumista. Osa kokouksista on muualla kuin Pirkanmaalla, kuten aluehallitusten puheenjohtajien valtakunnallisen verkoston kokoukset. Ja vaikkapa ohjaavien ministeriöiden kanssa käytävät ohjausneuvottelut, Hiltunen selvittää.
– Se ei onnistu perinteiseen luottamushenkilötyön tapaan oman täysiaikaisen työn ohella. Olen itse eläkkeellä, joten osaltani täysiaikainen työ on mahdollistunut. Mutta ei voi ajatella, että aluehallituksen puheenjohtajaksi valitaan aina eläkeläinen. Suomen 21 hyvinvointialueesta 13:lla on täysi- tai puoliaikainen puheenjohtaja. Kaikilla muilla yliopistollisilla hyvinvointialueilla on täysiaikainen aluehallituksen puheenjohtaja, mutta Pirkanmaa on poikkeus tässä joukossa, Hiltunen huomauttaa.
Hiltunen kertoo, että aluehallituksen työ on pääasiassa päätösten tekoa.
– Päätösten perusteisiin ja valmisteluaineistoihin tutustumista, lukemista ja tiedonhakemista, Hiltunen tarkentaa.
Hiltunen muistuttaa, että hyvinvointialuelaissa ja Pirhan hallintosäännössä on kerrottu, mitä vastuita ja velvoitteita aluehallituksella, aluevaltuustolla ja viranhaltijoilla on.
– Merkityksellistä on, että päätökset aluehallituksessa tehdään virkavastuulla ja tilivelvollisina. Hyvinvointialuelain 43 pykälä luettelee kahdeksan aluehallituksen tehtävää ja vastuuta. Aluehallitus vastaa muun muassa hyvinvointialueen hallinnosta ja taloudenhoidosta, aluevaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja lainmukaisuudesta, Hiltunen avaa.
– Aluehallitus valvoo hyvinvointialueen etua. Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintosäännössä on aluehallitukselle lisäksi annettu 20 tehtävää. Lisäksi hallintosäännössä on 18 asiaa, joista aluehallitus päättää. Aluevaltuusto käyttää hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa. Aluehallitus vastaa päätösten toteuttamisesta yhdessä hyvinvointialueen johdon kanssa, Hiltunen sanoo.
