Monella työpaikalla inhimilliset kohtaamiset ovat itsestään selvä osa arkipäivää, mutta kaikilla ei. Siksi asiasta pitää puhua – mieluusti tavalla, joka tavoittaisi mahdollisimman monta suomalaista.
Näin ajattelevat pirkkalalaiset Riikka Hassinen ja Annina Pelamo. Kaksikko tutustui toisiinsa vajaa vuosi sitten yrittäjyysopinnoissa Suomen yrittäjäopistolla. Opintojen ohessa he huomasivat, että molempia kiinnosti työelämän kehittäminen ja inhimillisyys työelämässä.
”Riikka sitten ehdotti, pitäisikö näistä aiheista jutella muutenkin kuin kahdestaan”, Pelamo kertoo.
Pelamo on podcastien suurkuluttaja, joten he päättivät pistää pystyyn oman työelämäpodcastin. Työelämä huomenna -podcastia on nyt julkaistu Spotifyssa ja Podimossa 16 jaksoa. Podcastissa Hassinen ja Pelamo keskustelevat kaksin ja vieraiden kanssa tulevaisuuden työelämästä ja varsinkin siitä, miten ihmisläheinen työkulttuuri voi auttaa yksilöitä ja sitä kautta yrityksiä menestymään.
Kun työntekijä kokee, että häntä kuullaan ja hän voi olla töissä oma itsensä, hän voi paremmin ja hänen täysi potentiaalinsa saadaan käyttöön. Kiireen sijaan hitaammat, harkitut päätökset ja aidot kohtaamiset auttavat yritystä menestymään, Hassinen ja Pelamo sanovat.
”Joillakin työpaikoilla ihminen nähdään ennen kaikkea resurssina, jonka täytyy olla tuottava. On kuitenkin nähtävä, mikä ihmisen tuottavuuden mahdollistaa”, Hassinen sanoo.
”Tuottavuuden” sijaan kaksikko puhuukin mieluummin ”taloudellisesti kestävästä” työelämästä.
”Olemme jaksoissa puhuneet paljon siitä, mitä inhimillinen johtaminen on. Lopulta kaikki lähtee siitä, että on oltava inhimillinen itseä kohtaan, että voi olla inhimillinen muille. Nämä ovat taitoja, joita ei opeteta paljoa missään”, Pelamo sanoo.
Havaintoa tukee Pelamon ja Hassisen Linkedinissä toteuttama pienimuotoinen kysely verkostoilleen. Kyselyssä moni johtamistyötä tekevä kertoi kaipaavansa lisää koulutusta työelämän ihmiskohtaamisiin: vuorovaikutukseen, tunnetaitoihin ja itsetuntemukseen.
”Usein työelämään mennään substanssitaidot edellä. Kaipaisimme erityisesti johtamistyötä tekeville enemmän valmennusta siihen, kuinka yksilön kehittymistä voidaan tukea sen sijaan, että opetetaan käyttämään erilaisia järjestelmiä ja hyväksymään poissaoloja”, Pelamo sanoo.
Joskus ajatellaan, että ihmisjohtamista kehitetään vasta kun taloustilanne on parempi ja yritys tekee kunnolla rahaa.
”Mutta kohtaaminen tai kuulumisten, mielipiteen ja palautteen kysyminen ei maksa mitään. Ne ovat perusasioita”, Pelamo huomauttaa.
”Yritys voi tehdä itseään houkuttelevaksi tavoitteellisella ihmislähtöisellä johtamisella. Se ei ole vain johtajan asia, vaan kaikkien on puhallettava yhteen hiileen.”
”Pitäisi lopettaa ajattelu, että olemme superihmisiä, jotka hoitavat miljoona asiaa kerralla ja jotka eivät saisi näyttää heikkouksia.”
Riikka Hassinen
”Ei tarvitse mennä vuorelle vuodeksi etsimään itseään, mutta voi tutkailla, mitkä ovat omat vahvuudet ja mitä haluaa elämältä. Olemme samoja ihmisiä työpaikalla ja sen ulkopuolella”, Hassinen toteaa.
Eri puolilla Suomea asuneella Pelamolla puolestaan on pitkä kokemus esihenkilö- ja HR-tehtävistä useilta toimialoilta.
Molemmat katsovat työelämää paitsi työnsä ja koulutuksensa kautta, myös vanhemmuuden linssien läpi.
”Äiteinä olemme huolissamme ajan trendeistä, jossa työelämässä uuvutaan ja erityisesti mielen hyvinvointi on koetuksella. Yhteiskunnassa mietitään paljon siihen ratkaisuja, mutta ei juurisyitä”, Pelamo sanoo.
”Pitäisi lopettaa ajattelu, että olemme superihmisiä, jotka hoitavat miljoona asiaa kerralla ja jotka eivät saisi näyttää heikkouksia. Kun kukaan ei ole. Se on sitä inhimillisyyttä”, Hassinen lisää.
