Hylkiöiden evankeliumi

Kirjoittaja Jukka Peltola on Pirkkalan seurakunnan aikuistyöohjaaja.
Jukka Peltola.
OVIKELLO soi. Oveen kolkutetaan. Kuka siellä on, kun en ole ketään kutsunut – avaanko vai en.  Jeesus sanoo kolkuttavansa sydämen ovea. Uskallanko avata hänelle? Mitä voisi tapahtua? Olenko ollenkaan valmis?

Sakkeus oli pieni mies ja halusi nähdä, mikä mies Jeesus on. Hän kiipesi puuhun, jotta näkisi Jeesuksen. Puussa hän toivoi olevansa piilossa, jottei häntä nähdä. Sakkeus koki olevansa kansansa hylkiö, samoin kuin samarialaiset tai tuhlaajapoika. Muistat varmaan, miten Sakkeukselle kävi, kun Jeesus kulki puun ohi ja näki hänet. Lyhyt keskustelu ja Sakkeus avasi kotinsa oven Jeesukselle ja muille syntisille. Yhdessä he söivät.

Jeesuksen kohtaaminen sai muutoksen aikaan Sakkeuksen elämässä. Hän katsoi elämäänsä eri lailla. Hän ei enää kerännyt itsellensä maallista mammonaa, vaan huomioi toiset, lahjoitti toisille omaisuudestaan. Hän liittyi muiden hylkiöiden kanssa seurakuntaan ja sai kasvaa yhteisessä uskossaan, luottaen Jeesuksen sanoihin ja anteeksiantoon. Hänet hyväksyttiin joukkoon.

Seurakunta on täynnä meitä hylkiöitä, jotka Jeesus on nähnyt ja kutsunut joukkoonsa. Jeesus lupaa meille uudenlaisen elämän, joka on enemmän kuin maailma lupaa. Jeesus sanoo: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut. Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?”

Avaa sydämesi ja myös seurakunnan ovi.