Suomessakin rakennusten älykkyys nostaa jatkuvasti painoarvoaan, kun energiaa on käytettävä entistä fiksummin, ja samaan aikaan digitalisaatio ja automaatio tuovat toimintojen ohjaukseen yhä monipuolisempia ominaisuuksia.
Älykoti ja kaikki sen sisältämä tekniikka voi tuntua vieraalta. Älykäs rakennus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että käyttäjän pitäisi tietää tai edes olla kiinnostunut siitä, millaista talotekniikkaa rakennus sisältää.
– Käyttäjälle riittää helppokäyttöinen sovellus, jolla voi ohjata haluamiaan toimintoja. Älykäs rakennus oppii koko ajan keräämänsä mittaustiedon ja käyttäjäpalautteen avulla, mikä tekee ohjauksesta ajan myötä fiksumpaa, työelämäprofessori Heikki Ihasalo Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulusta kertoo.
– Energiatehokkuutta voidaan hallita liittämällä rakennuksen mikrotuotantojärjestelmät, kuten aurinkoenergiajärjestelmä, mahdollinen akusto, sähköautojen latauspisteet ja vaikkapa lämmitysjärjestelmä älykotiin ja ohjata sekä optimoida energian ”kulkua” näiden kesken. Tämä tapahtuu vieläpä sen mukaan, paljonko sähkö kulloinkin maksaa ja paljonko aurinkopaneelit tuottavat tietyllä hetkellä, KNX-Works Oy:n yrittäjä ja taloautomaatioasiantuntija Riku Morant selvittää.
KNX-Works on uuden ajan sähkötekninen suunnittelutoimisto, joka on erikoistunut korkeatasoisten älykotien suunnitteluun, ohjelmointiin ja toteutukseen.
Morantin mukaan älykodeissa uusia tuulia edustavat niin sanottujen IoT-laitteiden integrointi osaksi taloautomaatiojärjestelmää, jolloin esimerkiksi tietyt kodinkoneet saadaan liitettyä osaksi järjestelmää. Samoin uutta teknologiaa edustavat energiankäytön ja -tuoton optimointiin liittyvät ratkaisut.
Älykäs valaistus oppii tuntemaan ihmisten kulkureittejä ja ohjaa valoja tarpeiden mukaan. Lisäksi valaisimiin on helppo liittää antureita, joilla kerätään taloautomaatioon tietoa esimerkiksi tilojen käyttöasteista ja sisäilmasta. Oikeanlainen valaistus voi vaikuttaa jopa ihmisten mielialoihin tai saada tilat vaikuttamaan suuremmilta.
– Yksi tämän hetken trendi voisi olla ihmiskeskeinen valaistuksenohjaus (HCL – human centric lighting), jossa valaistuksen värilämpötilaa säädellään vuorokaudenaikojen mukaan ihmisen biorytmin mukaisesti. Samainen teknologia on ollut käytössä esimerkiksi avaruusasemilla, jossa sen avulla on pyritty luomaan keinotekoinen vuorokausirytmi ihmisille avaruudessa, Riku Morant kertoo.
Hänen mukaansa kattavasti toteutetut, laadukkaat älykotiratkaisut ovat Suomessa edelleen verrattain harvinaisia ja ne keskittyvät enimmäkseen arvokkaampiin rakennuksiin.
– Minusta tuntuu, että älykotien mahdollisuuksista ei yleisellä tasolla tiedetä kovinkaan paljon, Morant toteaa.
