Kotiranta vertaa omakotitaloa autoon, joka pysyy ajokunnossa vaan, jos sen huollot ja korjaukset tehdään määräaikoina.
– Jos ihminen on asunut vain kerrostalossa, hän saattaa suhtautua omakotitaloon samalla mentaliteetilla eli keskittymällä pelkästään asumiseen. Nyt olisi suuri tilaus yrityksille, jotka vuoden ja puolenkymmen vuoden välein kävisivät tarkastamassa, onko kohteessa kaikki asiat kunnossa, vai tarvitsisiko joku kohta huoltoa, korjaamista tai uudistamista, Kotiranta tarkentaa.
Hän muistaa, että takavuosina yksi tarkistuksiin keskittynyt firma syntyi, mutta sen perustaja oli reippaasti aikaansa edellä.
Kotiranta muistuttaa, että vielä 1960- ja 1970-luvulla moni rakensi tai rakennutti omakotitalon itselleen. Talo tuli läpikotaisin tutuksi omistajalleen. Samalla heräsi halu ja taito pitää huolta pytingistä.
– Nykyään on yleistä, että ostajat hankkivat talon tutustumatta sen perusteellisemmin sen sielunelämään. Huonoimmassa tapauksessa uusi omistaja voi esimerkiksi sammuttaa talon ilmanvaihdon sähkön kulutuksen säästämiseksi. Seuraukset ovat sitten kohtalokkaat, Kotiranta herättelee.
– Monien kyselyiden mukaan peräti noin kolme neljästä ilmoittaa toiveasunnokseen pientalon ja puolet omakotitalon, Silander tarkentaa.
Suomen ympäristökeskuksen viivevuotisen selvityksen mukaan 52 prosenttia suomalaisista valitsee omakotitalon, kun kysytään, minkälaisessa asunnossa haluaisi asua 2–5 vuoden kuluttua. Se on hieman useampi kuin tämänhetkiset omakotiasujat: 45 prosenttia suomalaisista. Seuraavaksi suosituin talotyyppi on kerrostalo, jossa haluaisi asua 29 prosenttia suomalaisista.
– Yllättäviä asioita asumisessa voivat olla esimerkiksi erilaiset remonttitarpeet, jotka nousevat esiin ajan saatossa. Vaikka yleisesti varauduttaisiin remontointiin ja huoltoon, silti voi tulla yllätyksiä esimerkiksi talotekniikkaan, Marju Silander poimii esimerkin.
Silander herättelee, että ilmastonmuutos voi tuoda täysin uusia asioita eteen, joihin myös omakotitaloasujat oppivat varautumaan vasta ajan myötä.
– Jos omakotitaloasuminen ei ole aiemmin tuttua, tai jos on asunut taloyhtiössä eli yleensä joku muu on huolehtinut esimerkiksi huoltotoimista, yllätykset ovat luonnollisia. Vuoden kierto nostaa esiin erilaisia tarpeita, kuten välttämättömiä huoltotoimia, esimerkiksi kevään ja syksyn talon puhdistustyöt. Rännit ja räystäskourut on siivottava. Veden kulku on varmistettava. Taloa on hyvä tarkkailla koko ajan ja huomioida muutokset. Kaiken kaikkiaan ennakointi ja säännöllinen talonhuolto ovat avainasemassa, jotta rakennus pysyy hyvässä kunnossa ja siinä on terveellistä asua, Silander pohtii.
Silanderin mukaan omaan taloon tutustutaan ajan myötä, esimerkiksi vuodenaikojen vaihtelun kautta.
– Kun asukas tekee huoltotöitä, niissä hän oppii kuulemaan ja tuntemaan talon käyttäytymistä, miten vaikkapa ilmanvaihto ja lämmitys toimivat, tai miten lämpötila pysyy talon eri tiloissa. Tätä kannattaa ehdottomasti hyödyntää, sillä tieto auttaa muun muassa suunnittelemaan talon pitkäjänteisesti toteutettavia huolto- ja korjaustöitä, Silander neuvoo.
Suomen Omakotiliitto ry on toiminut jo vuodesta 1947 lähtien palvellen paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti omakotitaloasujia. Siihen kuuluu 230 paikallisesti toimivaa omakotiyhdistystä ja niiden 70 000 jäsentä. Pirkanmaalle ollaan parhaillaan perustamassa omaa piiriä.
Silander kannustaa uusia omakotitaloasujia liittymään paikalliseen Omakotiliiton jäsenyhdistykseen, josta löytyy monenlaista osaamista ja tietoa. Omakotiliiton jäsenille on lisäksi tarjolla maksutonta neuvontaa rakentamiseen, remontointiin ja energiakysymyksiin. Liitto on myös edunvalvoja.
– Naapureiden kanssa on hyvä tutustua, sillä heillä on vahvaa paikallistuntemusta, ja heidän kauttaan voi löytyä vinkkejä remontointiin, vaikkapa hyviin alueen työntekijöihin, Silander evästää.
– On myös hyödyllistä lukea kirjoja. Tietoa löytyy myös internetistä erilaisilta keskustelupalstoilta. On kuitenkin hyvä kääntyä asiantuntijan puoleen, ennen kuin ryhtyy tosi toimiin ja varmistaa omaan taloon sopivat toimet, Silander teroittaa.
– Kriittisiä vaurioita ovat tyypillisesti talotekniikan rikkoutuminen ja erilaiset vesivahingot, Marju Silander yksilöi.
Silander varoittaa muun muassa vesivahingoista, jotka aiheutuvat putkistojen käyttöiän ylittymisestä. Oikea-aikainen uudistaminen on välttämätöntä. Ongelmia aiheutuu, jos vesi- ja viemärijohdot kuluvat puhki tai jäätyvät. Pesutilojen vesieristeet on vaihdettava, ennen kun ne ylittävät teknisen käyttöikänsä, ja vesi ennättää turmella lattiat.
Vesikatto suojaa rakennusta sateilta, tuiskuilta, auringolta ja tuulilta. Katolla on suuri vaikutus koko rakennuksen käyttöikään.
Silander kehottaa omakotitaloasujia tarkastelemaan säännöllisesti kattoa ja sen rakenteita, ettei katto vuoda tai rakenteet petä. On huolehdittava myös ulkoisesta veden hallinnasta eli ränneistä ja räystäskouruista.
– Jos ne ovat rikki tai salaojat tukkeutuneet, vesi valuu talon perustuksiin, Silander varoittaa.
Energia haihtuu harakoille, jos rakenteet eivät ole kunnossa. Silander pyytää silmäilemään esimerkiksi yläpohjan eristystä, ikkunoita, ovia ja lämmöneristeitä.
– Ylimääräistä energiaa kuluu, jos talossa on huono eristys yläpohjassa tai ikkunat ja ovet vuotavat tai julkisivuja ja eristyksiä ei ole aikanaan uudistettu. Esimerkiksi rintamamiestaloissa on seurattava purueristeiden pysymistä paikoillaan, Silander mainitsee.
Silander korostaa paloturvallisuudesta huolehtimisen tärkeyttä.
– Tulisijojen huolellinen hoitaminen ja piipun nuohous on tehtävä ajallaan. Palo- ja häkävaroittimet on pidettävä hyvässä kunnossa, jotta niitä on turvallista käyttää, Silander listaa.
– Luonnollisesti voi käydä niin, että muuttaja toteaa, ettei omakotitalossa asuminen olekaan oma juttu. Tällöin talo saattaa sitten tulla myyntiin nopeammin, ja asukkaat etsivät itselleen sopivamman asumismuodon, Marju Silander kertoo.
Silander korostaa, että omakotitaloasuja tarvitsee aina tietoa ja neuvoa. Muun muassa Omakotiliitto tarjoaa moniin eri aiheisiin koulutusta, jotta asuminen omakotitalossa sujuisi mukavammin.
– Myös nuorille olisi tärkeää, että heille olisi enemmän tarjolla tietoa ylipäänsä asumisesta ja sen yhtenä alueena omakotitaloasumisesta. Yleensähän omakotitaloihin muuttavat ihmiset ovat kiinnostuneita tekemään itse ja ottamaan asioista selvää, Silander kuvailee.
– Myös omakotitaloasumisen kulttuuri tuntuu pysyvän edelleen samanlaisena, kun ottaa huomioon erilaisten kyselyiden viitekehystä. Myös Omakotiliitto on tutkinut asiaa, Silander kertoo. Silanderin mukaan monet yliopistot ja korkeakoulut tutkivat tällä hetkellä muun muassa ilmastokysymyksiin, varsinkin energiankulutuksen kulutusjoustoihin liittyviä hankkeita. Niissä on myös Omakotiliitto tuomassa esille omakotitaloissa asuvien näkökulmia.
