Tänä vuonna käki kukkui kesäkuussa niin paljon, että epäilimme sen saaneen jotain piristettä. Heinä-elokuussa oli aika pakastaa ja hillota marjoja. Tätä kirjoittaessani osa omenoista ja päärynät ovat vielä raakoja. Viinirypäleet sen sijaan ovat kypsyneet ja on niiden sekä raparperin mehustamisen aika. Ehkäpä myös aroniat päätyvät pulloihin.
Monesti kuitenkin vain istuin pihalla kuunnellen ja katsellen puutarhaa ja metsää. Myös lomamatkalla Baltiassa ja Puolassa huomioni kiinnittyi luontoon. Oli ihanaa istua kaikessa rauhassa maaseutuhotellin puistossa tai kävellä sen nurmikolla pääskysten vinhaa vauhtia seuraten. Puolassa luonto näytti myös voimaansa tuulen riepotellessa hotellin telttakatoksia, kaatamalla puita ja katkomalla sähköjä.
”Luoja hoitaa ihmistä luonnon kautta.” Tämä runon lause pitää kohdallani täysin paikkansa. Mihin sinä kiinnitit huomiosi kesäisessä luonnossa?
