KUN maitotilan isäntä Mika Hirvijoki kävelee laitumella, mieleen nousee väkisinkin tarina Hamelnin pillipiiparista. Mustavalkoiset holstein-lehmät, ruskeankirjavat ayrshiret ja yksi harmahtava simmental seuraavat Hirvijoen kannoilla reippaasti askeltaen kuin aikoisivat ängetä portista läpi ja mukaan isännän pakettiautoon.
Juuri ennen sähköaitaa lauma tulee toisiin ajatuksiin. Hyvä niin, sillä tilalla on kaikkiaan 210 nautaa ja tämänkesäiset vasikat päälle. Niin isoa Transitia ei ole taida olla tehty, että kaikki sinne mahtuisivat.
Laitumelle mahtuu. Tilalla on 14 hehtaaria laidunmaata. Peltoa on yli 400 hehtaaria, jolla kasvaa nurmea ja viljaa eläinten rehuksi. Vuorokaudessa lypsetään 3000 litraa luomumaitoa.
Tila työllistää yhden kokoaikaisen ja yhden puolipäiväisen karjanhoitajan sekä kaksi sukupolvea Hirvijokia: mukana ovat Mikan kaksi poikaa sekä vaimo.
Mika Hirvijoki on laskenut, että näillä luvuilla tila pärjää ja luomutuotanto kannattaa.
– Meillä on nyt hyvä rehuomavaraisuus. Tiloilla, joilla joudutaan ostamaan paljon rehua, kannattavuus on nykyään huono. Moni maidontuottaja on luopunut luomusta, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n luomuvaliokuntaan kuuluva isäntä sanoo.
– Koko Suomessa on nykyään alle sata luomumaitotilaa, kun pari vuotta sitten niitä oli vielä yli kaksisataa, tilan vanhaisäntä Reijo Hirvijoki jatkaa.
Luomutuotannon kurimuksen takana on tietysti heikko taloustilanne. Kun kuluttajan kukkaron pohja pilkottaa, on helppo valita luomutuotteen sijaan halvempi, tavanomaisesti tuotettu maito tai salaatti. Lähiruuan kysyntä on kestänyt paineet, luomun ei.
Maitotiloilla luomun kannattavuus on laskenut siksi, että luomumaidon tuottajahinta ei ole noussut samassa suhteessa kuin tavanomaisen maidon tuottajahinta.
– Ero on enää 7,5 senttiä. Sillä ei kateta luomurehusta, lääkinnällisistä ja rakennusvaatimuksista syntyviä kuluja, Mika Hirvijoki sanoo.
MTK:n luomuvaliokunnassa onkin viime aikoina pohdittu, voisiko pienten luomutuottajien ahdinkoa helpottaa vaikkapa luomuvalvontamaksuja muuttamalla. Luomuvaliokunta onkin Hirvijoen mielestä hyvä paikka vaikuttaa vastaaviin epäkohtiin. Sen kautta välittyy myös tieto Brysselistä tulossa olevista muutoksista.
– Kannustan tuottajia kertomaan murheensa joko paikalliselle tai oman tuotantosuunnan edustajalle luomuvaliokunnassa.
Kun Brysselistä tulee puhe, Hirvijoki yllättää toimittajan kehaisemalla maataloustukijärjestelmää. Maataloustuottajien kuulee harvoin kehuvan systeemiä, mutta Hirvijoki näkee sen pääosin toimivaksi.
– Tuen idea on, että ruokaa tuotettaisiin kulutuksen mukaan. Sitä ei saa puuttua, mutta ylimääräistäkään ei kannata tuottaa. Jos tuki maksettaisiin tuotettujen kilojen mukaan, tulisi ylituotantoa ja hinta romahtaisi, jolloin tilat joutuisivat vaikeuksiin ja tuki menisi hukkaan. Kun tukea maksetaan peltoalan mukaan, tavaraa tulee tasaisemmin. Tukijärjestelmä on pääosin toimiva: ruoka riittää ja ainakin suurin osa tiloista pärjää.
EKOLOGISINA tuotantomuotoina luomu ja lähiruoka sopivat periaatteessa hyvin yhteen. Käytännössä tilamaidon myyminen on niin vaikeaa, että Hirvijoen tilalla ei ole sitä vakavissaan edes harkittu.
– Jo lainsäädäntö tekee tuoretuotteen tilamyynnistä hankalaa, ja asiakkaita pitäisi olla joka päivä jonossa maitohuoneen ovella. Pakastettua ternimaitoa olemme toimittaneet esimerkiksi Ikaalisten Kylpylään, Juustosoppiin ja kyläpuotiin. Ternimaidon myynnillä ei ole kokonaisuuden kannalta juuri merkitystä, mutta on se tietysti pieni lisä tuloihin, Mika Hirvijoki kertoo.
Maitotilalle meijeriin myyminen on suoramyyntiä vaivattomampi ja varmempi vaihtoehto. Kun koko tuotanto lähtee jokww a toinen päivä meijeriin ja maidon tuottajahinta on vakaa, toiminta on ennustettavampaa.
Lihan ja vihannesten tuotannossa Hirvijoki näkee paljon enemmän potentiaalia yhdistää luomu ja lähiruoka. Monella luomulihan tuottajalla on jo vakiintunut asiakaskunta, ja vihannekset ja juureksetkin tekevät kauppansa, kun vain löytää oikeat markkinat. Pirkanmaakin saattaa olla jollekin erikoistuotteelle aika pieni markkina.
– Lähiruualla on usein kohtaamisongelma. Joskus on pulaa tuottajista ja joskus ostajista. Itse olen sitä mieltä, että jos kysyntää on, tarjontaakin tulee.
