Mäkkylän pieni perunatila toimii mielellään paikallisesti – "Kyllähän siitä tulee sellainen olo, että tekee jotain hyödyllistä" - Teemat

Mäkkylän perunatilalla on viljelty perunaa 1900-luvulta lähtien, ja yrityksen perustivat aikoinaan Eino Mäkkylän isovanhemmat. Vuonna 2018 tehtiin viimeisin sukupolvenvaihdos, jolloin Eino Mäkkylästä tuli yrityksen omistaja.

PERUNA on jo pitkään ollut iso osa suomalaisten ruokavaliota, ja jos asiasta kysyy Mäkkylän perunatilaa pyörittävältä Eino Mäkkylältä, myöntää hän edelleen kokevansa perunan olevan tärkeässä roolissa Suomen ruokapöydissä.

– Mitä nyt ruokaloissa käyn, niin ainahan sielläkin on perunaa tarjolla, hän toteaa.

Vaikka perunantuotanto on vähentynyt huomattavasti viime vuosina, syödään Suomessa yhä vuosittain noin 50 kiloa perunaa henkilö kohti.

Mäkkylä kertoo huomanneensa, että lähiruoka kasvatti koronan aikana suosiotaan, kun ihmiset eivät käyneet ulkona syömässä. Heidän tilallaan on oma itsepalvelupiste, jonka menekki nousi selvästi kotikaranteenien keskellä.

– Silloin kyllä näki, että kysyntä nousi, ja aika lailla samana se on pysynyt. Vaikka kai siinä voi muitakin vaikuttavia tekijöitä olla kuin korona, Mäkkylä sanoo.

SUOMESSA on yhteensä noin 4 400 perunatilaa, joista suurin osa on keskittynyt Pohjanmaalle. Mäkkylän mukaan hänen yrityksensä ei kuitenkaan edes yritä kilpailla kyseisten tilojen kanssa, vaan heidän kasvattamansa perunat jäävät käytännössä kokonaan Ylöjärven ja Pirkanmaan alueelle.

Mäkkylä ei halua turhaan vertailla pientilojen ja isojen bisnesmallien toimintaa, sillä ne ovat keskenään hyvin erilaisia. Hän kuitenkin myöntää, että jos halvasta hinnasta pitäisi kilpailla Suomen suurimpien tuottajien kanssa, ei pieni paikallisyritys pystyisi tekemään bisnestä.

– Se on hyvä puoli, kun kaikki tavallaan tuntevat meidän perunamme, Mäkkylä toteaa vedoten paikalliseen väkeen, joiden joukossa on paljon vakioasiakkaita.

Eino Mäkkylä kertoo, että perunatilan tavoitteena on viljellä samaan aikaan yhtä kiinteää, yhtä jauhoista sekä yhtä siltä väliltä olevaa perunaa. – Ihan täysin jauhoista lajiketta ei tosin tällä hetkellä ole, hän sanoo.

MÄKKYLÄN mukaan noin puolet heidän tilansa kasvattamista perunoista myydään suoraan itsepalvelun kautta, ja toinen puolisko lähtee lähialueen kauppoihin.

Paikallisesti toimiminen on Mäkkylän mielestä toimiva systeemi, sillä näin perunoita ei tarvitse lähteä kuskaamaan toiselle puolelle Suomea tai yrittää kilpailla suurien markettien hyllytiloista.

– On myös mukavaa, kun on paljon tuttuja vakioasiakkaita. Kaikki on lähellä, ja palautteenkin saa nopeasti. Tämä on aika sopivan kokoista toimintaa, mitä teemme nyt, Mäkkylä sanoo.

Asiakkailta tulee paljon positiivista palautetta, ja Mäkkylä saa usein kuulla hänen tilansa perunoissa olevan omanlaisensa maku.

Moni asiakas pitää myös siitä, kun omat ruokaperunat voi hakea tilalta itse, ja nähdä samalla niiden kasvuympäristön.

LÄHIRUOKA on Mäkkylälle tärkeää paitsi tuottajan, myös kuluttajan näkökulmasta. Hän kertoo itsekin ostavansa mielellään lähiruokaa ja suomalaista lihaa, ja myöntää kokevansa tärkeänä saada tuottaa paikallista ruokaa lähiseudun asukkaille.

– Kyllähän siitä tulee sellainen olo, että tekee jotain hyödyllistä, kun asiakkailta saa kiitosta.

Peruna on lähiruokaa parhaimmillaan, sillä se on paitsi edullinen, myös ekologinen ja vastuullinen ruoka. Perunan hiilijalanjälki on pieni, eikä sen viljely vaadi paljoa vettä.

Vaikka Mäkkylän perunatila on ollut Eino Mäkkylän nimissä vuodesta 2018 asti, saa hän kiireisinä aikoina edelleen apua vanhemmiltaan, jotka omistivat tilan ennen häntä. Muuta ulkopuolista työvoimaa hänellä ei ole.

Mäkkylä kertoo, että perunantuotanto rajoitetaan kerrallaan noin kymmenen hehtaarin alueelle, vaikka tilalla on peltoa lähes kolminkertainen määrä. Tämä johtuu siitä, että perunan kasvualustaa täytyy vaihdella, jottei maaperä köyhdy.

Myös perunalajikkeet vaihtuvat säännöllisesti.

– Kokeilemme lähes vuosittain uusia lajikkeita, joista uusimpana on Gold Marie. Annabelle ja Jelly ovat olleet jo pidempään viljelyssä, Mäkkylä selostaa.