Ihan hyvä

Kirjoittaja Jukka Jormanainen on Pirkkalan seurakunnan kappalainen.
Jukka Jormanainen.
TÄÄLLÄ odotellaan aikaa, jolloin Tampere liitetään takaisin Pirkkalaan. Tämän historian mutkia oikovan kommentin olen joskus heittänyt niille vieraspaikkakuntalaisille, jotka ovat ovat luulleet Pirkkalaa Tampereen osaksi.

Se, mistä tulet, luo sinusta mielikuvan. Johanneksen evankeliumissa kerrotaan, miten yksi ensimmäisistä Jeesuksen oppilaista suhtautui empien Jeesuksen: Voisiko Nasararetista muka tulla mitään hyvää?

Pirkkalan jälkeen olen asunut muutaman vuoden Nokialla. Nokialalaiseksi en silti osaa itseäni kutsua. Pirkkalalaiseksikaan en tosin koskaan kasvanut, vaikka Pirkkala oli ihan hyvä paikka asua.

Näin järven yli katsottuna jokin pirkkalalaisessa identiteetissä särähtää toisinaan. Kenties siksi vain ”ihan hyvä”.  Lukija voi toki halutessaan laittaa tämän nokialaisen kateuden piikkiin.

TÄSSÄ ajattelen erityisesti seurakuntaa. Pirkkalan seurakunnassa on moni asia kunnossa. Kirkkoja ei ole riesaksi asti ja toiminnan runsaus aiheuttaa aktiivikäyttäjissä jopa ähkyä. Onhan tästä lupa iloita ja vähän ylpeilläkin.

Aina välillä olen kuulevinani jotakin sieltä rivien välistä. Meillä on hyvin – noilla muilla menee huonommin.

Oman kokemukseni mukaan esimerkiksi Tampereella, Nokialla, Ylöjärvellä tai Sastamalassakin tehdään kelvollista työtä. Toimintaympäristöt ja resurssit toki vaihtelevat.

KULJETIN edellisen piispantarkastuksen yhteydessä piispaa ja muita arvovieraita seurakunnan uudella pikkubussilla. Voit arvata piispan ilmeen, kun hän ymmärsi, että seurakunnan Mersulla tässä ajellaan. Oli pakko selittää, että tälle riittää kovaa ajoa vuoden ympäri – Lotjalle ja Saarenmaalle asti.

Koskaan ei tietenkään ole riittävän hyvin. Mutta jos on näinkin hyvin – toiminnassa ja toistaiseksi taloudessakin – voisiko harrastaa kristillisiä hyveitä nykyistäkin hartaammin?

Jakamista tarkoitan. Ehkä olisi syytä tutkia, miten se ruoho siellä naapuriseurakunnissa kasvaa. Ja samalla jakaa siitä, mikä Pirkkalassa on hyväksi koettu.

SEURAKUNTA ei ole olemassa toiminnan tai palvelutarjonnan maksimoimiseksi. Seurakunnan missio on julistaa evankeliumia ja toteuttaa lähimmäisenrakkautta sekä lähellä että kaukana.

Siksi diakonia, kansainvälinen diakonia ja lähetys. Jos nämä unohtuvat, seurakunta hukkaa syvimmät arvonsa ja muuttuu hyvinvoivien onnelaksi.