Viljelyä ja varjelua

Kirjoittaja Jenna Gustavsson on Pirkkalan seurakunnan nuorisotyönohjaaja.
Jenna Gustavsson.
KESÄ alkaa olla kauneimmillaan. Luonto antaa parastaan monessa muodossa. Monet kukat kukkivat, koivuissa on komeat lehdet – järvivesikin on jo kivan lämmintä.

Juhannuksen aikaan kävelin ulkona ja metsässä. Pysähdyin hetkeksi ihmettelemään luontoa. Mietin, kuinka Jumala on osannut luoda meille näin ihanan paikan olla ja elää. Osaanko itse aina kunnioittaa luontoa? Luonto on meille jokaiselle tarpeellinen ja arvokas paikka. Yhdellä päiväleirillä kysyimme, mitä luonto lapsille merkitsi. Ilolla sain huomata, että monien vastaus oli hyvinvointia, leikkiä, tekemistä ja rauhaa.

RAAMATUSSA sanotaan, että ihmisen tulisi viljellä ja varjella maata. Moni on voinut tänä kesänä viljellä erilaisia kasveja. Monesti sitä ihmetteleekin, miten niin pienessä siemenessä voi olla niin paljon tietoa tai taitoa kasvattaa kasvi. Ehkä olet voinut nauttia omista viljelyksistäsi tänä kesänä.

Me ihmiset voimme kuitenkin joka päivä nauttia tästä Jumalan luomasta ja viljelemästä luonnosta. Meidän olisi hyvä muistaa myös varjella luontoa parhaamme mukaan. Varjella sitä hyvää, jonka olemme saaneet lahjaksi. Sitä ei voi rahalla korvata. Tapoja löytyy monia, esimerkiksi kierrättäminen, roskien kerääminen, joukkoliikenteen suosiminen tai kasvisruuan lisääminen. Millä tavalla sinä voisit tällä viikolla varjella luontoa? Oli teko pieni tai suuri, jokaista tekoa tarvitaan. Pidetään huolta toinen toisistamme sekä luonnosta.

”Hyvä Jumala, kiitos tästä kauniista maailmasta, jonka olet meille luonut. Auta meitä suojelemaan ja varjelemaan tätä kauneutta. Anna meille viisautta ja tapoja toimia luonnon puolesta. Siunaa meistä jokainen. Aamen.”