Kolehmainen pitää työnsä suolana Pirkanmaan moni-ilmeisyyttä. Runsaan 255 000 asukkaan Tampere on kasvava ja kehittyvä dynamokaupunki. Se ja sen seitsemän kehyskuntaa muodostavat liki 420 000 asukkaan tiiviissä yhteistyössä olevan vetovoimaisen kaupunkiseudun. Loput eli reippaat 120 000 pirkanmaalaista elävät kuudessa seutukaupungissa ja yhdeksässä maaseutumaisessa kunnassa.
– Jokaisella kunnalla on oma erityinen rooli. Vaikka kunnilla on haasteita, niillä on myös aitoja mahdollisuuksia, Kolehmainen teroittaa.
– Kunnat ovat riippuvaisuussuhteessa keskenään. Tarvitsemme erilaisia alueita, kaupunkeja ja maaseutua.
– Maakuntaohjelmatyö haastaa myönteisesti, miten saamme otetuksi huomioon varsin laajan maakunnan eri osat. Lähtökohtana on, että asiapaperi on aidosti koko maakunnan ohjelma, ja että jokainen kunta muutkin toimijat löytävät sisällöstä itsensä, Kolehmainen kertoo.
Kolehmainen kollegoineen tulee lähestymään kuntia niiden elinvoimaan ja tietotarpeisiin liittyen. Kierroksella kuunnellaan tarkasti jokaisen kunnan toiveet. Hän sai esimakua pirkanmaalaisten kuntien ajattelusta osallistumalla maakuntajohtajan edunvalvontakärjellä tekemään kuntakierrokseen.
Kunnat janoavat elinvoimaa, ja sitä sampoavaa elinvoimatyötä tehdään Pirkanmaalla laajalla rintamalla. Kolehmaisen tematiikka rakentuu kehikolle, jossa on ihmiset, asuminen, palvelut sekä yritystoiminta.
– Väestökysymys on merkittävä asia suurelle osalle kuntia. Se merkitsee asukkaita ja työpaikkoja. Kunnat etsivät keinoja vaikuttaa myönteiseen muuttoliikkeeseen ja kasvu-uralla olevaan asukasmäärään.
– Kunnan elinvoimaisuuteen vaikuttavat lisäksi rakenteelliset seikat. Niitä ovat saavutettavuus, sijainti ja perusolosuhteet.
Kolehmaisen mukaan jokaisella kunnalla on jokin erityinen vahvuus, jota se voi jalostaa. Kunta voi profiloitua tietyllä asialla ja vahvistaa sen turvin tunnettuisuuttaan. Pirkanmaalla hyvä esimerkki on vaikkapa taidekaupunki Mänttä-Vilppula.
– Maakunnassa on useampia paikkakuntia, joilla on jo pitkä historia kohdennetulla erityispiirteellä. Tällaisissa esimerkeissä on hyvä tunnistaa, mistä kaikki on saanut alkunsa ja miten asia on elänyt ajan saatossa. Tulevaisuuteen voi suunnata ravistelemalla, mikä on juuri tässä hetkessä voimavara, jonka varaan elinvoimaa voi alkaa rakentaa.
Pirkanmaan liitossa tehdään parhaillaan myös väestöennustemallia. Sillä haetaan mahdollisimman tarkkoja ja realistisia ennusteita.
– Esimerkiksi valtakunnallisestikin voimakkaasti asukaslukuaan kasvattavan Tampereen väestönkasvun rakenne on muuttunut hyvin nopeasti. Kansainvälisen muuton merkitys on voimistunut.
– Olennaista ohjelman vaikuttavuuden suhteen on, että valtaosa maakunnan toimijoista seisoo sen takana. Ennakoivuus ja tulevaisuusorientaatio ovat hyvin tärkeitä seikkoja. Mukana on hyvä olla jotakin sellaista, mitä aikaisemmin ei ole ollut mukana.
Kolehmainen odottaa, että ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvät asiat ovat vahvasti edustettuina. Ukrainan hyökkäyssota ja maailman epävakaus nostavat huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyvät teemat merkityksellisiksi.
– Uskon, että nämä teemat nousevat esiin myös maakuntaohjelmassa. Lisäksi teknologinen kehitys vaikkapa tekoälyineen on ajankohtainen teema.
– Pirkanmaa on edelleen kehittymässä maakuntana, ja ymmärrys kokonaisuudesta vahvistuu.
Kolehmainen huomauttaa, että naapurimaakunnassa Etelä-Pohjanmaalla maakuntaidentiteetti on vahva. Siellä ihmiset paikkakunnasta riippumatta pitävät itseään eteläpohjanmaalaisina.
– Täällä ihmisten identiteetti rakentuu enemmän asuinpaikkakunnan mukaan. Ihmiset eivät kutsu itseään hevin pirkanmaalaisiksi. Sellainen on vielä kehkeytymässä.
Kolehmaisen mielestä pirkanmaalaisuutta edustaa arjen elämässä vahva yhteistyötahto. Siinä ymmärretään oma juttu ja arvostetaan toisen tilannetta ja tarvetta.
Pirkanmaakin kohtaa uudet tuulet tavalla tai toisella, sillä valtion aluehallinto on uudistuksien silmässä. Ensi keväänä ovat alue- ja kuntavaalit. Kuntavaalien tulosten perusteella jaetaan Pirkanmaan liiton maakuntahallituksen ja -valtuuston paikat. Työlistalla on uuden maakuntaohjelman kirjoittaminen ja hyväksyminen.
Maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen sanoo, että jäntevän maakuntaohjelman tekeminen on Pirkanmaan kaltaisessa kiivaasti kehittyvässä maakunnassa yllättävän vaikeaa. Hänen mielestään ongelmallista ei ole sopivien teemojen löytäminen, vaan niiden määrän rajoittaminen.
– Vaikuttavuus kuitenkin vesittyy, jos yritetään ottaa mukaan kaikkea maan ja taivaan väliltä, joten kannatan ankaria valintoja. Pidän melko varmana, että ajankohtaiset globaalit haasteet, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja turvallisuuden vahvistaminen, ovat jotenkin mukana, mutta muita teemoja tai niiden määrää en osaa vielä ennakoida. Teknologiakehityksen ilmentymänä tekoäly tulee varmasti näkymään läpi koko ohjelman.
Ahosen mielestä nykyinen maakuntaohjelma on pääsääntöisesti kestänyt aikaa melko hyvin, vaikka kuluneelle kaudelle on osunut poikkeuksellisen rajuja ja yllättäviä kehityskulkuja. Pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat koetelleet ohjelman toimivuutta.
– Turvallisuusteema onkin eniten kärsinyt nelivuotisesta ohjelmointisyklistä: ohjelma laadittiin aivan erilaiseen maailmaan kuin se, jossa nykyisin elämme. Jatkossa huomiota täytyy kiinnittää myös ”rullaavaan ohjelmointiin”, tapaan, jolla ohjelman käytettävyydestä voidaan pitää huolta myös ohjelman laatimisprosessien välillä, Ahonen toteaa.
Pirkanmaan liiton maakuntavaltuuston puheenjohtaja Roope Lehto (sd.) nostaisi uuteen maakuntaohjelmaan erityisesti Pirkanmaan vastaamisen kasvuun ja kehitykseen niin, että alue on yhä helpommin ja varmemmin saavutettavissa niin ihmisille, tavaroille kuin innovaatioille.
– Tarvitaan siis sujuvaa ja luotettavaa liikennettä, yritysalueita ja työpaikkoja. Tutkimus- ja tuotekehitys sekä ylipäätään riittävä etukeno kohti tulevaisuutta ovat välttämättömiä. Kehitys tulee tehdä niin, että kaikki ihmiset pysyvät mukana ja myös luonto huomioidaan monella tapaa. Avainteemoja voisivat olla vihreä siirtymä, digitaalisuus, turvallisuus, liikenne ja logistiikka sekä henkinen ja fyysinen hyvinvointi, Lehto listaa.
Myös Lehdon mielestä voimassa oleva maakuntaohjelma on kestänyt hyvin aikaa.
– Siinä olevia teemoja on päästy toteuttamaan hyvin, ja moni teema jatkaa uudessakin maakuntaohjelmassa. Toki nousee uusiakin teemoja vahvemmin, kuten tekoäly, turvallisuusteknologia ja siruteknologia, Lehto miettii.
