Perussuomalaisilla on täysi 20 ehdokkaan lista, jolla Vallin ja tekniikan lisensiaatti Joonas Kiviranta ovat ehdokkaina Pirkanmaalta.
– Tapaamisiin tulevat pääsääntöisesti puolueemme jäsenet tai asioista perussuomalaisittain ajattelevat henkilöt. Useasti pakeilleni saapuvat myös demarit, jotka haluavat haastaa sanomaani ja politiikkaani.
Vallin kuulee, kuinka kansaa jurppii Suomen huoleton suhtautuminen rahaan ja sen holtiton jakaminen pitkin maailmaa. Kansalaiset pitävät avokätisyyttä epäreiluna tilanteessa, jossa oma maa käpristelee velkakurjuudessa, ja ihmiset taistelevat köyhyyttä vastaan.
Suomi on muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta ollut EU:n nettomaksaja. Vallin ärähtää ajatukselle, että nettomaksajan rooli tekisi Suomesta jotenkin paremman ja erityisen mallikkaan jäsenmaan. Kohtaloksi koituu olla hyödyllinen hölmö. Vallin pienestäisi tuntuvasti vuotuista jäsenmaksuamme. Se oli viime vuonna 144 euroa per suomalainen. Vallinin mielestä kohtuullinen maksuosuus kertyisi 50 eurolla nuppia kohti.
– Pidän järjettömänä ja epäreiluna jäsenmaksun määrittelykriteereitä, jotka pohjaavat valtioiden bruttokansantuotteeseen. Esimerkiksi Italia, Kreikka ja Espanja ovat yhteiskuntia, joissa harmaa talous rehottaa. Niiden bruttokansantuotteet ovat tuntuvasti pienemmät kuin todelliset talouden volyymit.
Vallin pitää EU:ta rahanviskelyorganisaationa.
– Se, joka osaa parhaiten lobata, saa isoimman rahasäkin.
Vallin päivittelee tapausta, jossa puolalainen huvipuisto onnistui saamaan huikeat 16 miljoonaa euroa EU:lta vuoristoratahankkeeseensa. Samaan hengenvetoon hän muistuttaa, että suomalaisille tuttu Särkänniemi maksaa itse kiltisti kaikki laiteinvestointinsa.
– Kysymys kuuluu, millä perusteilla unioni rahoittaa puolalainen huvipuistoa.
Vallin on varma siitä, että EU:n vuolaiden rahahanojen sulkeminen johtaisi siihen, että Puolan, Unkarin ja Italian kaltaiset maat sanoisivat hyvästit unionille.
– EU kulkisi verotusoikeuksiensa kanssa kohti sosialismia. Missään tapauksessa en kannata enkä hyväksy EU:n verotusoikeutta. Lähden siitä, että unioni muutetaan organisaatioksi, jonka jäseninä ovat suvereenit kansallisvaltiot. EU:n sisäinen vapaa liikkuvuus on hyvä asia, mutta sen pitäisi kuulua vain EU-kansalaisille.
Vallin sanoo EU:n yhteislainoille tiukasti ei.
– Jokaisen valtion on vastattava omasta taloudestaan. Kannatan prikulleen presidentti Sauli Niinistön viitoittamaa talouspolitiikkaa. Helikopterirahan jakaminen ei johda milloinkaan hyvään lopputulokseen. Holtittomassa taloudenpidossa eläminen on täysin verrattavissa alkoholismiin, jossa aluksi kaikki tuntuu kivalta. Krapulavaiheessa hiki nousee, ja tilanne ahdistaa.
Eurooppa kärsii korkeasta inflaatiosta. Vallinin mielestä maiden hallitukset ovat syypäitä. Hänen mukaansa rahan painaminen on kaiken pahan alku ja juuri.
Euroopan unionissa on 24 virallista kieltä. Vallin on huolissaan suomen kielen elinvoimasta ja ylipäänsä sen säilymisestä.
– Pienet kielet eivät saa jäädä englannin, ranskan tai saksan jalkoihin. EU:sta ei tule milloinkaan yksikielistä aluetta, vaikka täällä puhutaan USA:sta ja sen yhdestä kielestä ja kulttuurista.
Vallin puhuu kieliä, mutta hän käyttää aina suomea, jotta oma kielemme tulee noteeratuksi.
Vallin teroittaa, että pohjoisessa saarekkeessa oleva Suomi onkin säilyttänyt vahvan elintarvikeomavaraisuuden. Tilanteemme on kansainvälisesti verrattuna poikkeuksellisen hyvä.
– On maita, joiden ruoasta jopa 90 prosenttia on tuonnin varassa. Tällainen yhteiskunta on pelottavan haavoittuvainen.
– Kriisitilanteessa varmasti kahvin, banaanien sekä oliiviöljyjen tuonti tyssäisi kuin seinään, mutta me pärjäisimme ilman niitäkin.
Vallinin mielestä Venäjä-kokemusten olisi herätettävä Eurooppa toimimaan. Hänen mukaansa seuraava tuhoisa aikapommi tikittää Euroopan Kiina-riippuvuudessa.
– Miten Eurooppa reagoi ja mitä me eurooppalaiset teemme, jos Kiina hyökkää eräänä päivänä Taiwaniin. Mitkä tehtaat toimisivat sen jälkeen maanosassamme? Kumman puolen EU valitsisi?
– Liki 80 prosenttia Suomen eduskuntaan saapuvista laista tulee EU:sta. Ne ovat niin valmiita, ettei todellisuudessa ole paljonkaan muuttamis- tai vaikuttamisvaltaa. Mielestäni tällainen toiminta ei ole maallemme eikä kansallemme eduksi.
Vallin kritisoi erityisesti EU:n röyhkeyttä voimistaa lakitehtailuaan vaikeina koronapandemiavuosina.
– Kun jokaisen jäsenvaltion lainsäätäjillä olisi ollut omasta takaa nopeasti valmisteltavia lakeja, EU vaan lisäsi vettä myllyynsä. Tuossa kaaosmaisessa tilanteessa ajattelin, että EU turvautuu Yhdistyneen kuningaskunnan entisen pääministerin Winston Churchillin oppiin, jossa kriisiä käytetään häikäilemättömästi hyväksi.
Vallin korostaa, että hänen silmänsä avautuivat eduskunnan talousvaliokunnassa, jonka jäsenenä hän oli merkittävien tietojen ytimessä. Vallin kiittelee monia oikeita asiantuntijoita, jotka kävivät kuultavina valiokunnassa. Erityiskiitokset saavat kansainvälisen oikeuden ja eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg ja valtiotieteen tohtori Peter Nyberg.
– Eduskunnan talousvaliokunta kokoontui ja työskenteli erittäin ahkerasti. Se oli koolla tiistaista perjantaihin ja monesti maanantaisinkin, vaikka se ei ole täysistuntopäivä.
– Valiokuntavastaavana toimin näköalapaikalla. Se oli kasvattava pesti.
