Ville Merinen tietää pitkän teemarimpsun, jota monet meppiehdokkaat viljelevät EU-vaalityössään.
– Minä olen voimakkaasti liikkeellä mielenterveyteen liittyvillä asioilla. Niiden näkyväksi tekeminen on nyt jos koskaan erittäin ajankohtaista ja välttämätöntä.
– Sama koskee luontoa.
Terapeutti-Ville pitää välttämättömänä päästä purkamaan laajaa ja monimutkaista mielenterveysvyyhteä Euroopan unionista käsin. Asia on akuutti jokaisessa 27 jäsenmaassa.
Europarlamenttiin valitaan yhteensä 720 meppiä. Ehdokas Merinen kysyy, montakohan mielenterveysongelmista ja sosiaalisen median kielteisistä vaikutuksista huolta kantavaa parlamentaarikkoa lopulta on kokoonpanossa.
– On vihoviimeinen aika tunnustaa sosiaalisen median ja älypuhelimien yhteydet voimakkaasti yleistyviin mielenterveysongelmiin. Lähden taistelemaan kännyköiden ylivaltaa vastaan.
Merinen tietää, mistä hän puhuu. Psykoterapeuttina hänen kaikki aikansa ovat olleet jo pitkään loppuunmyytyjä. Tulijoita on jatkuvasti reippaasti enemmän kuin hän on pystynyt ottamaan vastaan.
– Puhun mielenterveysasioista paljon ja pidän niitä näkyvillä yhteiskunnassamme. Instagramissa minulla on runsaat 140 000 seuraajaa ja TikTokissa 144 000. Määrät kasvavat tuhannella viikoittain. Mielenterveysasiat kiinnostavat ihmisiä; he myös hakevat ahkerasti tietoa ja apua.
– Kun ongelma on EU:n jäsenmaiden yhteinen, siihen on tehokkainta puuttua yhteisrintamassa. Toimien pontimena pitää olla sen, että länsimaissa on kroonisesti päällä mielenterveyskriisi. Se saa konkreettiset kasvot lukuisissa tutkimuksissa ja tilastoissa.
– Eri selvitysten mukaan noin 20 – 25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Kyse on koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimmista terveysongelmista. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa täydellisenä näyttäytyvä arki saa erityisesti nuoret kokemaan vahvaa riittämättömyyden tunnetta. Ylimitoitetut odotukset voivat aiheuttaa suoritus- ja ulkonäköpaineita.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemien kouluterveyskyselyiden mukaan yläkoululaiset, lukiolaiset ja ammattiin opiskelevat voivat aiempaa huonommin. Kansaneläkelaitoksen (Kela) mukaan jopa joka neljännellä nuorella on jokin mielenterveyden häiriö.
Merinen kertoo, että tyttöjen kokemat ahdistus- ja masennusoireet ovat lisääntyneet voimakkaasti. Vuoden 2023 kouluterveyskyselyn mukaan noin joka kolmas tyttö ja joka viides poika koki ahdistuneisuutta tai masennusta, joka vaikuttaa heidän toimintakykyynsä.
– Naisten osuus masennus- ja ahdistuneisuusdiagnooseissa on yli kaksinkertainen miehiin verrattuna, mutta mielenterveysongelmat jatkavat kasvuaan ikään ja sukupuoleen katsomatta.
Merisen mukaan ruutuajat on otettava suurennuslasin alle. Lapsi tai nuori ei saa tuijottaa ruutua kuutta tai kymmentä tuntia vuorokaudessa.
– Siitä lähtien kaikki käyrät ovat olleet voimakkaassa nousussa. Kännykkä ei ollut enää vain kännykkä, vaan sen yhteyteen alkoi ilmestyä uusia elementtejä: koko maailma tuotiin yhteen laitteeseen. Samalla alkoi yksilökeskeisyyden korostamisen kulta-aika. Sosiaalisen median eri kanavat rupesivat kilpailemaan käyttäjien suosiosta ja ajasta.
– Puolitoista vuotta sitten TikTok alkoi tuoda tyrkylle vääränlaisia materiaaleja ja sisältöjä kaikenikäisten ulottuville varmistumatta siitä, keitä seuraajat ovat. Aggressiivisuus oli tyypillistä. Samoin addiktoituminen, koukuttuminen.
Merisen pontimena on nyt antaa lapsille lapsuus ja nuorille nuoruus takaisin.
– Pienten ihmisten koko elämä ei saa olla kännykässä. Mielestäni alle 6-vuotiaalle lapselle ei pidä antaa puhelinta lainkaan.
– Meillä ei ole puututtu tarpeeksi voimakkaalla kädellä uuden teknologian synnyttämiin haasteisiin, täysin uudenlaisiin tilanteisiin.
Kahden lapsen isänä Merinen tietää, mitä pienelle ihmiselle merkitsee kasvokkain kohtaaminen ja aito läsnäolo kulloisessakin hetkessä.
– Olenkin kääntänyt oman someiluni herätys- ja valistustyöhön. Äitien ja isien on seurattava omaa somekäyttäytymistään ja somessa viettämäänsä aikaa. Koulun on pystyttävä rajoittamaan koululaisten älypuhelimien käyttöä. Asialle on pakko tehdä jotakin, jotta saamme nuoret takaisin.
– Lasten ja nuorten on saatava olla turvallisesti omia itsejään, jotta heistä varttuu tasapainoisia ihmisiä ja yhteiskunnan jäseniä.
Kansanedustajana Merinen on kritisoinut voimakkaasti myös kollegojensa somekäyttäytymistä esimerkiksi suuressa salissa. Hänen mielestään kännykkäänsä pläräävät kansanedustajat eivät arvosta toisiaan.
– Olen keskeyttänyt puheeni saadakseni muiden edustajien huomion.
– Asiantuntijat ovat meillä Suomessakin herätelleet kansalaisia ja yhteiskuntaamme ongelmiin, jotka nyt ovat valtoiminaan käsillä.
Merinen lisää, että seuraavana jalansijaa ottavat virtuaalilasit ja lisätty todellisuus.
– Euroopan unionin on tärkeää jatkaa somejättien ja tekoälyn sääntelyä ja vuoropuhelua someyritysten kanssa siten, että niiden käytöstä tulee terveellisempää ja turvallista.
