Pirkanmaalla tyypin 2 diabetesta sairastavia on yli 38 000. Diabetesta hoidetaan itsenäisesti ja päävastuu hoidon toteuttamisessa arjessa on diabetesta sairastavalla itsellään, oli sitten kyseessä tyypin 1 tai tyypin 2 diabetes. Riittävä ohjaus ja tuki erityisesti sairastumisvaiheessa ovat tärkeitä omahoidon myöhemmän onnistumisen kannalta. Keskeistä hoidon onnistumisessa on motivoiva, voimavaroja tukeva ja moniammatillinen omahoidon ohjaus ja tuki. Hyvä perushoito ja omahoidossa jaksaminen tuovat merkittäviä säästöjä, ja samalla vältytään kalliilta lisäsairauksilta.
VERENSOKERIN omaseuranta on avainasemassa, kun verikokeissa käydään vain vuosittain. Omaseuranta voi tällöin auttaa diabetesta sairastavaa havaitsemaan tilanteen heikkenemisen tai elintapojen vaikutuksen verensokeritasoon. Tablettihoitoisella henkilöllä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi 10 verensokerimittausta kuukaudessa. Jos hoitotasapaino heikkenee, mittausten määrää pitää lisätä. Hoitotarvikkeiden tarve tulee kirjata hoitosuunnitelmaan yksilöllisen tarpeen mukaan. On arvioitu, että suorat hoitokulut ovat vain neljännes kaikista diabeteksen aiheuttamista kustannuksista.
Kun perusasetus on, ettei liuskoja ole ja kaikista poikkeamista täytyy hakea hyväksyntä erikseen, lisääntyy lisäselvitysten ja lausuntojen määrä. Tämä lisää myös kustannuksia.
Mikäli diabetesta sairastava joutuu tyytymään pelkkiin vuosittaisiin verikokeisiin, jää havaitsematta mahdollinen hoitotasapainon heikkeneminen, joka voi johtaa kalliisiin komplikaatioihin. Säästetäänkö diabeteksen hoidossa nyt väärässä kohtaa?
Jaakko Hyytinen, puheenjohtaja
Pia Nykänen, toiminnanjohtaja
Tampereen Diabetesyhdistys
