Iso Naistenjärvellä kelkkailtiin lähimetsän puolesta

Kansalaisryhmän talvitapahtuma ideoitiin hyvänmielenilmaukseksi.

Iso Naistenjärvellä järjestettiin lauantaina tapahtuma lähimetsien puolesta. Kuva: Tuomo Hoikkala

VIIME lauantaiaamun vesi- ja räntäsade ei säikäyttänyt Iso Naistenjärven talvitapahtumaan aikovia. Puolenpäivän maissa sää poutaantui ja metsäjärvelle suuntasi reilusti toistakymmentä reippailijaa eri puolilta, Pirkkalasta, Lempäälästä ja Tampereelta. Kiinnostuneita oli kymmeniä ja kaikkiaan ryhmään kuuluu satoja ihmisiä.

LemPi-metsän puolesta! -kansalaisryhmän talvitapahtuma ideoitiin hyvänmielenilmaukseksi. Kansalaisryhmä on aiemminkin ottanut monin tavoin kantaa moottoritiehankkeeseen. Tällä kertaa metsäjärven jäälle lumihankeen tampattiin loskasta huolimatta suuri sydän ja toiseen päähän järveä taiteiltiin teksti ”Ei motaria”.

Pirkkalan ympäristöyhdistyksen jäälle asentamalla napakelkalla saatiin vauhtia niin osallistujille kuin ryhmän banderollillekin. Huoli metsän kohtalosta ja lähiulkoilureittien tuhoutumisesta on suuri eikä se naurata, mutta mielipide haluttiin välillä ilmaista pilke silmäkulmassa.

METSÄJÄRVEN jäälle lumihankeen tampattiin suuri sydän.

Nuotio kutsui eväiden lämmittämiseen ja samalla keskusteltiin ryhmälle tärkeistä asioista. LemPi- metsäksi nimetty alue uhkaa jäädä suunnitellun moottoritien, ns. Puskiaisten oikaisun pirstomaksi. Jos tie toteutuisi, myös uuden moottoritien varret rakennettaisiin yritysalueiksi ja metsästä jäisi jäljelle vain rippeitä.

NYKYISEN ohitustien kumu kuuluu Iso Naistenjärvelle, mutta paikalla on silti aistittavissa erämaatunnelmaa. Kauempana, Pulkajärven ja Kaitajärvien rannoilla on varsin hiljaista eikä sinne nykyinen tie juuri kuulu.

Seudun metsät ovat oiva virkistyksen lähde, etenkin kun polulle pääsee monesta suunnasta ilman autoa: Pirkkalassa Suupan, Vähäjärven ja Takamaan suunnalta, Haikasta, Killosta, Loukonlahdesta ja Toiviosta.

Polut Peltolammilta ja Sääksjärveltä tuovat väkeä Tampereelta ja Lempäälän puolella metsään pääsee Sääksjärven, Kuljun, Kiviahon, Hakkarin ja Nurmin alueelta.

JOS ei ole napakelkkaa kokeillut, niin vielä ehtii! Vaikka se näyttää pyörivän verkkaisesti, tuntuu vauhti kyydissä istuvasta ensimmäisten pyörähdysten jälkeen todella hurjalta. Kelkka lienee paikallaan vielä tovin, niin kauan kun jäät pysyvät turvallisina. Kuva: Johanna Raivio

Talvitapahtuman aikoihin vesi- ja räntämyräkän jälkeenkin laduilla näkyi hiihtäjiä ja poluilla kulkijoita. Aurinkoisilla keväthangilla on sitten jo todella vilkasta.

KIITOS tästä upeasta mahdollisuudesta kuuluu tietenkin myös metsänomistajille. Metsissä liikutaan jokaisenoikeuksien puitteissa, mutta kulkijan on syytä kunnioittaa luontoa ja metsää toisen omaisuutena.

Kansalaisryhmä ei aja alueen pakkosuojelua eikä sillä ole halua sivuuttaa maanomistajien tarpeita. Ryhmän päämääränä on moottoritiehankkeen ja siihen liittyvän kaavoituksen muuttaminen niin, että metsä voi säilyä metsänä.

Luonnonarvoiltaan rikkaimmat kohteet olisi hienoa saada suojelun piiriin, mutta mahdollisesta suojelusta päättävät maanomistajat itse.

ISO NAISTENJÄRVELLE johtaa ulkoilupolku ja paikan päällä on laavu.

Ryhmä toivoo vastakkainasettelun sijaan yhteistyötä. Esimerkiksi Luonto-Liiton metsäryhmä on tehnyt alueella luontokartoituksia. Näitä varmasti myös maanomistajat voivat hyödyntää niin halutessaan.

KEVÄÄN kuluessa moottoritiehankkeesta tulee yleissuunnitelma kuntiin lausuntokierrokselle ja asia tulee herättämään jälleen keskustelua.

Kunnat eivät asiaa ratkaise, koska kyse on valtion tiestä. Kunnilla on kuitenkin oikeus lausua asiasta. Puntarissa ovat toisaalta liikenneyhteydet ja elinkeinoelämän tarpeet, toisaalta luontoarvot ja asukkaiden tarpeet. Kunnilla ja hyvinvointialueella on lain mukaan myös ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä omassa toiminnassaan.

Asiaa ei siis voi kevyesti sivuuttaa, vaan siihen on otettava kantaa. Myös kansalaisryhmä jatkaa toimintaansa ja toivoo
metsän säilyvän.

Teksti: Johanna Raivio