Mikä: Matias ja Anni, nokialainen tähtitarina. Kantaesitys Nokian Tehdassaaren Etunäyttämöllä.
Ketä: Käsikirjoitus Matti Kuusela. Ohjaus Saija Viljanen, dramaturgia Saija Viljanen, Maarit Pakarinen. Pääosissa Markus Pärssinen ja Harri Heiskanen (Matias Stark), Liisi Hämäläinen (Anni Stark), Noora Koski-Kivinen (Vilhelmiina Gustafsson), Petri Salmi (Pekka Ervast), Päivi Honkonen (Madame Anira).
Pähkinänkuoressa: Nokialainen opiskelija Matias Stark kohtaa 1870-luvulla Pirkkalan pappilassa Annin. Kahden lahjakkaan, tarmokkaan ja hyvän ihmisen välille syttyy palava rakkaus. Matias valmistuu maisteriksi ja rakentaa perheelle talon Nokialle.
Pariskunta on aikaansa edellä. Matias pitää tähtinäytöksiä, suojelee luontoa, valokuvaa, kirjoittaa ja on kiinnostunut maailmankaikkeuden perimmäisestä olemuksesta. Anni perustaa paikkakunnan ensimmäisen koulun ja kirjaston. Traagiset tapahtumat tuovat mustia pilviä elämään.
Arvio: Retki Nokian Tehdassaaren historialliseen miljööseen on elämys sinänsä. Tunnelmat esityksen jälkeenkin ovat mainiot. Etunäyttämöllä tehdään kunnianhimoista teatteria, jossa tunteet onnistuvat koskettamaan.
”Jokaiselle meistä on tärkeää tuntea olevansa merkityksellinen, olla osa jotain, kuulua jonnekin”, Nokian näyttelijäyhdistys kertoo missiostaan.
Tähän linjaukseen Aamulehden pitkäaikaisena toimittajana tunnetuksi tulleen Matti Kuuselan kirjoittama näytelmä sopii kuin nenä päähän.
Kyseessä on Nokialla 1800-luvulla, silloisessa Pirkkalassa, vaikuttaneen parin tosielämään perustuva tarina – fiktiolla höystettynä. Toisin kuin Pirkkalaisessa ollut käsikirjoittajan haastattelu antoi ymmärtää, näytelmän kohtaus Starkin mereen heittämästä pyrstötähtikirjasta on fiktiota eli sepitettä.
Näytelmä on rakkauskertomus ja kertomus ihmisen elosta maailmankaikkeudessa, pienenä metsähiirenä suuren tähtitaivaan alla.
Tehdassaaressa on vanhoja teollisuusrakennuksia entisen Nokian Emäkosken vapaana virranneen uoman kyljessä. Etunäyttämö sijaitsee yhdessä käytöstä poistuneista teollisuusrakennuksista.
Jo näytelmä alkaessa on historiallinen viritys siis vahva. Voidaan siirtyä 1800-luvulle aikaan, jolloin Nokia oli osa suurta Pirkkalaa. Matias Stark kuvasi Nokian Emäkosken valjastuksen ja vastusti sitä.
Karuhkon teollisuushallin näyttämöllä nähdään kekseliäitä koreografioita ja valaisuratkaisuja tähtitaivaineen. Tällaiseen luovuuteen ei ylletä ammattilaisteatterissakaan usein. Tekniikka, akustiikka ja äänimaisemat toimivat, replikointi on selkeää.
Nuorta Matiasta näyttelevä Markus Pärssinen ja Annin roolissa oleva Liisi Hämäläinen ovat hehkuvahenkinen pääpari. Nuoren ja vanhan Matiaksen samanaikainen estradilla olo on kekseliäs ratkaisu, joka tuo ajallista liikkumatilaa. Harri Heiskanen tekee vahvan roolin vanhempana, vakavoituneena Matiaksena.
Näyttelijäyhdistys on saanut aikaan esityksen, josta huokuu paitsi tekemisen into, myös ammattitasolle kurkottava taito. Kuuselan teksti ratkoo aika isoja elämän arvoituksia, mutta ei kapsahda katajaan. Mukana on huumoria eikä kotiseutuhömppään sorruta paria lohkaisua enempää.
Muutaman tarinaa eteenpäin kuljettamattoman kohtauksen olisi ehkä voinut karsia pois tiivistyksen nimissä. Nuoren ja vanhan Matiaksen siirtyessä tähtien lomaan katsoja on jo valmis hersyviin loppuaplodeihin.
Tehdassaaresta pimeään talvi-iltaan poistuessa valjastetun koskiuoman äärellä miettii, kuinka kaltaisiamme ihmiset olivat 1800-luvulla, mutta miten erilaiseksi elämä on sittemmin muuttunut.
Ohoh: Kalseassa katsomossa ollaan ulkovaatteissa. Ei hätää, pitkät kalsarit päälle. Väliajalla lämpimän kahvion tarjonta viereisessä rakennuksessa on mainio.
Näytelmää esitetään maaliskuun lopulle asti ja varsin monet esitykset ovat jo loppuunmyytyjä.
Toimittajan tähdet: ☆☆☆☆