ENNEN oli kaikki paremmin. Ei ollut köyhiä työläisiä, liitot neuvottelevat sopimukset työnantajien kesken. Jos työnantaja ei vaatimuksiin suostunut, tuli lakko.
Silloin sanottiin, että on kaksi, jotka eivät lakkoile: paperiliitto ja Neuvostoliitto. Paperitehtaita ei pysäytetty, työnantaja maksoi pitkin hampain mitä vaadittiin. Se oli sitten johtotähtenä muille liitoille.
Kadehtien katseltiin paperityöläisten palkkoja. Jossakin vaiheessa taisi metallista tulla sopimustason avaaja, mutta takuulausekkeella, “jos joku muu saa enemmän, metalli saa saman lisää”.
Asiat oli hienosti, oli kolmikantainen järjestelmä. Itse asiassa se oli vain kaksikantainen. Ei hallituksella mitään ratkaisevaa sananvaltaa ollut.
Silloin sanottiin, että on kaksi, jotka eivät lakkoile: Paperiliitto ja Neuvostoliitto.
MITÄ sitten tapahtui? Inflaatio pyöri kaksinumeroisilla luvuissa ja vientihinnat nousivat. Ulkomaankauppa ei enää vetänyt, oli taantuma
Ratkaisuna oli devalvaatio, hallitus laski Suomen markan arvoa ulkomaan valuuttaan nähden. Devalvaatio saattoi olla jopa 30 prosenttia. Taloustaantumia oli, Suomelle ei ulkomailta rahaa tyrkytetty, devalvaatio oli ainoa vaihtoehto.
Tämä toistui aina tarvittaessa kun tuotantohinnat olivat nousseet niin korkeiksi, että vienti ei enää vetänyt. Pankeilla ei ollut rahaa. No olihan sitä joillekin tahoille, mutta tavallisille palkansaajille raha oli tiukassa, asuntolainaan piti säästää puolet, silloin saattoi saada pankista loput esim. 12 prosentin korolla.
Sitten liityttiin Euroopan talousyhteisöön ja rahahanat aukesivat.
Ulkomailta sai halpaa valuuttalainaa ja pankit tyrkyttivät rahaa. “Loma loppu, rahat loppu? Tule sisään.”
Sellainen blanssi oli Tampereen Hämeenkadulla erään pankin edessä.
Kaikki hyvin? No ei ollut. Suomen markka oli kytketty liian korkealla arvolla eurovaluuttaan. Vienti ei vetänyt. Oli pakko tehdä devalvaatio, joka merkitsi ulkomaan lainojen korotusta 14 prosentilla. Devalvaatio johti valuuttalainojen kallistumiseen, yritysten konkursseihin ja työttömyyskehityksen kiihtymiseen. Pankit nostivat korkoja jopa 18,9 prosenttiin, Tämä tapahtui Koiviston (sos. dem.) ollessa Suomen presidenttinä.
NYT euro on Suomessa käytössä, joten mitään maakohtaista devalvaatiota ei voi tehdä.
Suomi on elänyt velaksi ainakin 10 vuotta. Rahaa on ulkomailta saanut, laina on ollut jopa miinusmerkkistä ja hallitukset ovat voineet jakaa kaikkea kivaa kaikille.
Valitettavasti velka on kasvanut liian suureksi, lainakierre on katkaistava. Emme kai halua liittyä Kreikan ja Italian joukkoon Maailmanpankin tarkkailuluokalle.
Hallituksen tärkein tehtävä on saada maan talous kuntoon. Toivotaan, että se onnistuu, ammattiyhdistysten kanssa tai ilman niitä.
Mikko Rontu
Pirkkala
