TOIMITTAJA Matti Kuusela on kirjoittanut Nokian etunäyttämölle näytelmän Matias ja Anni, nokialainen tähtitarina. Se kertoo nyky-Pirkkalan puolella syntyneen Anni Pahlmanin (1861-1901) ja hänen nokialaisen miehensä Matias Starkin (1857-1940) mielenkiintoisen elämäntarinan.
Pari tapasi toisensa ensi kertaa Pyhäjärven etelärannalla Pirkkalan pappilassa, kun Matias saapui sinne kotiopettajaksi, luultavimmin Nokialta järven yli soudellen. Opiskelija iski silmänsä nuoreen Anniin, jonka kotitalo oli Pyhäjärven rannassa sijainnut Andila.
Kuusela kertoo törmänneensä Matiakseen ja Anniin sattumalta. Esiin alkoi kuoriutua tarina pariskunnasta, joka tuntui olevan sata vuotta aikaansa edellä.
”Olin tekemässä Helsingissä observatoriossa juttua Aamulehteen. Siellä näyttelyssä kerrottiin 1800-luvun lopulla eläneestä tähtitieteen harrastajasta , joka oli rakentanut itselleen kaukoputken.”
”Ilmeni, että kyseisen Matias Starkin, Annin ja heidän kolmen lapsensa kotitalo oli Nokian Kankaantakana vain sadan metrin päässä omasta talostani ja Anni oli perustanut Kankaantaan koulun ja kirjaston”, Kuusela kertoo.
Kuuselalle selvisi, että Matias Starkista oli kirjoitettu kirja, joka oli jäänyt pienen piirin tietoon. Miehen ajatusmaailmaan Kuusela pääsi lukiessaan Starkin artikkeleita Pirkkalan Uutisista, jonka päätoimittajana Stark toimi.
”Elämän kaikkiallisuudesta”
Uudemman ajatuskannan mukaan luonnossa ei ole mitään elotonta tai kuollutta. Koko luonto on elämän läpäisemä, se ikäänkuin kylpee äänettömässä elämän meressä, vaikka elämän ilmaukset sen alemmilla tasoilla eivät ole yhtä selvät ja käsitettävät kuin ylemmillä.
Elämä on kaikkiallinen, kaikki läpäisevä ja yksi.
Tässä kehitysketjussa on ihminen yhtenä helmenä, sen alku on menneisyyden yössä ja sen tulevan päivän aamun sarastukseen eivät silmämme kanna.
Matias Stark
Pirkkalan Uutisissa 11.7. 1929
KUUSELA kertoo, että Stark oli vegetaristi, tasa-arvon kannattaja, valokuvaaja, pasifisti ja jälleensyntymään uskova luonnonsuojelija. ”Hän vastusti Nokian Emäkosken patoamista 1890-luvulla eikä voinut ymmärtää, miten kukaan voi tehdä niin järjettömän teon.”
Stark oli lämmin idealisti ja ajattelija, joka oli kiinnostunut niin maailmankaikkeudesta, atomeista kuin pienimmistä piipertäjistä maan päällä.
Hän muun muassa kehitti hiirenloukun, joka ei vahingoita hiirtä.
”Kun siihen oli jäänyt hiiri, hän vapautti sen Vihnusjärven rantaan. Matiaksen saapuessa järveltä kotiin lapset ilmoittivat, että isä, hiiri ehti ennen. Se oli juossut taloon takaisin”, Kuusela hymyilee.
Stark järjesti yleisölle tähtinäytöksiä Nokialla. Turussa lukiolaisena Stark oli nähnyt kirkkaan tulipallon lentävän taivaalla. ”Hän ajatteli ensin sen kertoneen J.L. Runebergin kuolemasta, mutta päätyi tulkitsemaan sen olevan merkki taivaan ja ihmisen yhteydestä. Tapahtumalla oli iso vaikutus Starkiin. Hän kirjoitti lehteen, että tähdet ja me olemme samaa ainetta”, Kuusela kertoo.
ANNI Pahlman oli Kuuselan mukaan hänkin sivistynyt toimen nainen.
Hän syntyi 1861 Rason torpassa Tohlopissa, muutti noin 1862 Pirkkalan pappilaan perheen mukana, sieltä edelleen Viholan Andilaan perheen mukana 1865 ja Nokian Purralle avioiduttuaan 1885 Matiaksen kanssa. 1800-luvulla nykyinen Pirkkalan puoli ja Nokia olivat vielä samaa Pirkkalan pitäjää.
”Anni perusti Kankaantaakse sekä kansakoulun että Nokian ensimmäisen kirjaston, toimi opettajana, tutki kansanrunoutta ja keräsi 7000 sananlaskua. Nokian kirjastossa on yhä hänen ällistyttävän monipuolinen kirjakokoelmansa, johon pääsin näytelmää tehdessä tutustumaan”, Kuusela kertoo.
Anni oli Kuuselan tulkinnan mukaan ihminen, joka rohkaisi lahjakasta ja herkkää miestään arjessa ja sen vastoinkäymisissä, joita niitäkin oli.
”Matias oli opiskellut fysiikkaa ja kemiaa, jota hän opetti Helsingissä ensimmäisenä ihmisenä suomeksi. Hän sai kurkkutukoksen ja hänen henkitorvensa aukaistiin tekemällä reikä kurkkuun puuduttamatta, usean miehen pidellessä leikattavaa kiinni. Puhekyky ei palautunut kunnolla koskaan.”
Kuuselan mukaan tämä ehkä vaikutti lahjakkaan miehen vetäytymiseen syrjemmälle pääkaupungista. Stark oli myös ateisti, mikä ei sekään edistänyt urasuunnitelmia.
MUTTA mitkä olivat Pirkkalan Pappilasta tavatun Anni Pahlmanin taustat?
Annin isä oli Alfred Pahlman, jonka isä Johan Pahlman toimi pappina Suomen rannikkoseudulla. Johanin kuoltua Pirkkalan kirkkoherra Gabriel Wallenius (1794-1862) otti Alfredin kasvattilapseksi Pirkkalan pappilaan.
Näin Wallenius lunasti nuorena teologian ylioppilaana opiskelukaverinsa Johan Pahlmanin kanssa tekemän molemminpuolisen lupauksen auttaa ystävän perhettä ja lapsia, jos tulevaisuudessa ilmenee avun tarvetta.
Alfred avioitui 1860 Hanna-vaimonsa kanssa ja pariskunnalle syntyi 11 lasta Andilan tilalla, esikoisena Anni.
ALTA galleriasta voit klikata suuremmiksi 1800-luvulla otettuja valokuvia Anni Starkista ja hänen perheestään.
KYSEESSÄ on Matti Kuuselan neljäs näytelmä.
”Ensimmäinen oli TTT:n Kellariteatterissa nähty Koira tahtoo taivaalle. Ohjaaja Kari Väänänen sanoi silloin, että näytelmän kirjoittajan on muistettava vain kaksi asiaa: yleisön pitää ymmärtää, mitä tapahtuu, ja yleisön pitää viihtyä”, Kuusela muistelee opetusta.
Hän harmittelee, ettei ole löytänyt tietoa siitä, missä Annin kotitalo Andila sijaitsi.
Olisiko Pirkkalassa sukulaisia tai muita, jotka voisivat asiassa auttaa?
Matias ja Anni, nokialainen tähtitarina. Nokian Näyttelijäyhdistyksen esitykset Nokian Etunäyttämöllä Tehdassaaren korjaamorakennuksessa 11.2.-29.3. www.etunäyttämö.fi
Juttua päivitetty lukijalta saaduilla tiedoilla Anni Starkin, o.s. Pahlmanin synnyin- ja asuinpaikoista. Poistettu maininta, että Matias olisi heittänyt tekemänsä käsikirjoituksen mereen. Kyseessä oli näytelmässä oleva fiktiivinen tapaus. Korjattu kuvagalleriasta maininta Alfred Pahlmanin kuvauspaikasta: hänen taustallaan näkyvää taloa ei ole varmuudella tunnistettu.
