SYNTYVYYS on romahtanut ja siihen pitäisi kaikin keinoin pyrkiä vaikuttamaan. Yhä pienenevän työikäisen väestön on tulevaisuudessa kyettävä huolehtimaan yhä kasvavasta ikääntyvien joukosta. Väestöliiton mukaan syitä syntyvyyden rajuun vähenemiseen ovat mm. taloudellinen epävarmuus, yhteiskunnan riittämätön tuki sekä työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet.
Perheiden tärkeää tehtävää uuden sukupolven kasvattamisessa on tuettava myös taloudellisesti. Tein valtuustoaloitteen syyskuussa lasten kotihoidontuen kuntalisästä ja otin esimerkin lapsi- ja perheystävällisestä naapuristamme, Lempäälästä, jossa on meneillään kotihoidontuen kuntalisäpilotti. Valitettavasti aloitetta ei otettu käsittelyyn ja se torpattiin jo hallituksessa sillä perusteella, että kd on aiemminkin tehnyt samansuuntaisia aloitteita.
Lempäälän pilotissa Kelan kautta maksettavan kotihoidontuen lisäksi kotona hoidettavasta 0–5-vuotiaasta lapsesta maksetaan kuukausittainen 400 euron kuntalisä. Kokeilulla pyritään mm. helpottamaan valtakunnallisesti haastavaksi muuttuvaa varhaiskasvatuksen henkilöstövajetta.
Kokeilu on jo nyt tuonut myös säästöjä Lempäälässä. Alle 3-vuotiaiden kunnallinen päivähoito synnyttää suurimmat kustannukset, koska henkilöstömitoitus on paljon tiukempi. Vuonna 2020 palautettiin kaikille lapsille oikeus varhaiskasvatukseen. Alle 1-vuotiaiden vauvojen määrä varhaiskasvatuksessa onkin räjähtänyt kasvuun. Paikoin vauvojen määrä varhaiskasvatuksessa on jopa tuplaantunut lähivuosina.
On vaikea ymmärtää ideologiaa, joka pyrkii ulkoistamaan lasten kasvatuksen yhteiskunnalle.
KOTIHOITOA vastaan hyökätään mm. työelämän taholta. Kasvavalla työvoimapulalla perustellaan lapsiaan hoitavien äitien saaminen työelämään nopeammin. Sinänsä hyvä tavoite. Mutta oleellisempaa olisi saada lisäkannusteita työttömien työllistymiseen. Äidithän eivät ole työttömiä, he tekevät kokopäivätyötä omien lastensa kanssa.
Kokonaistaloudellisesti äitien siirtyminen työelämään ei kannata, sillä kunnallisvero äidin työstä kattaa yhden alle 3-vuotiaan lapsen hoitokulut vasta yli 50 000 euron vuosituloilla. Jos lapsia on useita, tämäkään ei riitä. Kuntalisällä täydennettynäkin kotihoidontuen kustannukset jäävät huomattavasti varhaiskasvatuskustannuksia pienemmäksi.
TÄLLÄ hetkellä lähinnä hyvin toimeentulevat perheet, joissa toinen vanhempi ansaitsee merkittävän osuuden perheen tuloista tai perheet, joissa toinen vanhempi on työtön, voivat käytännössä luopua ilman kuntalisää subjektiivisesta päivähoito‐ oikeudestaan ja hoitaa lastaan kotona. Kuntalisä antaisi useammalle perheelle aidon mahdollisuuden päättää siitä, miten haluavat järjestää lastensa hoidon.
On vaikea ymmärtää ideologiaa, joka pyrkii ulkoistamaan lasten kasvatuksen yhteiskunnalle. Tutkimusten mukaan liian pienenä, liian suuriin ryhmiin vieminen ei välttämättä ole pienen lapsen kehityksen kannalta hyvä asia. Alle 3-vuotiaat eivät tarvitse pedagogista kasvatusta vaan pysyvän, turvallisen hoitosuhteen. Toki osalle lapsia on parempi päästä ammattilaisen hoitoon. Senkin vuoksi kotihoidon pitäminen realistisena vaihtoehtona alle 3-vuotiaille vapauttaa päivähoitopaikkoja sitä kipeämmin tarvitseville ja ryhmäkoot pystytään pitämään riittävän pieninä.
Riitta Kuismanen
sote-alan opettaja
aluevaltuutettu (kd)
Pirkkala
