PIRKKALA kasvaa vauhdilla ja kärsii tyypillisistä kasvukunnan ongelmista, palvelut eivät pysy tarpeiden perässä. Kunta on tiedottanut ja kipuillut erityisesti koululaitoksen tilakysymysten kanssa, oppilasmäärät kun sekä pienenevät että kasvavat riippuen asuinalueesta kunnassa. Joillakin asuinalueilla oppilasmäärät ovat laskusuunnassa väestön pysyessä vakiona mutta lasten siirtyessä perusopetuksen piiristä muihin opintoihin, joillakin uusilla asuinalueilla väestö kasvaa nopeasti ja suuri määrä lapsia tulee kouluikään hetkessä.
Tilanteita on haastavaa ennakoida ja muutostarpeet kehittyvät liiankin nopeasti. Seurauksena joudutaan tekemään poikkeusjärjestelyjä, joissa käydään keskustelua koulupiirien uudelleenjaoista ja oppilaiden siirtelystä koulusta toiseen kesken perusopetuksen. Kaikki poikkeustoimet vaikuttavat negatiivisesti koululaisiin ja heijastuvat vääjäämättä myös oppimistuloksiin. Muutosstressi kohtaa niin koululaiset, perheet kuin opetushenkilöstönkin.
VOISIKO moduulikoulu olla ratkaisumalli? Moduulikoulu rakentuu luokkamoduuleista, joita liitetään toisiinsa eri muotoihin. Koulutiloja voidaan vuosien saatossa muunnella, lisätä ja vähentää kunkin opetustarpeen ja oppilasmäärän mukaisesti.
Moduulit ovat monipuolisia ja niitä on saatavana valmiina oppimiskalusteineen päivineen, jonka ansiosta oppimisympäristömuutoksia pystytään suunnitellusti tekemään esimerkiksi kesälomakaudella. On normiluokkia, erikoisaineiden luokkia, hallinnon ja henkilöstön tiloja, ruokaloita ja keittiöitä.
Nykyinen moduulikoulu ei ole enää parakkikoulu, vaan niiden julkisivu on yhtenäinen ja viimeistelty ja ne sulautuvat koulukampuksen alueeseen mainiosti.
Moduulikoulun perustana voisi olla kiinteä monitoimi liikuntahalli, jonka kunta rakennettaisi ja omistaisi. Monitoimihalli palvelisi koululiikunnan lisäksi alueen kuntalaisia laajemmin, tarjoten liikuntamahdollisuuksia iltaisin ja viikonloppuisin. Moduulikoulu rakentuisi monikäyttöisen liikuntasalin ympärille, tarvittavista oppimismoduuleista, huomioiden asuinalueen väestönkehitysvaiheen ja oppilasmäärän. Kampusaluetta voisi vuosien saatossa muunnella, koska uuden asuinalueen oppilasmäärä tyypillisesti nousee nopeasti lakipisteeseen, pysyy siellä vuosia ja kääntyy sitten tasaiseen laskuun lasten siirtyessä perusopetuksesta muihin opintoihin. Tilat olisivat dynaamiset, vuosien saatossa tarpeiden mukaan muuntuvat.
MODUULIKOULU on Pirkkalan kunnalle oikein tuttu, niitä on käytetty pitkään väistötiloina koulurakennusten remontoinneissa ja korjauksissa. Moduulikoulu rakentuu paikalleen nopeasti, seisovat siinä aikansa ja siirretään pois. Nykyisten moduulikoulujen oppimistilat ovat viihtyisiä, toiminnallisia ja vastaavat modernin oppimisen vaatimuksia.
Voisiko olla niin, että omistamisen ja rakennuttamisen sijaan kunta keskittyisi optimoimaan kullekin asuinalueelle moduulipalvelujen tarjoajien kanssa koulutilat kuhunkin väestönkehityskaaren vaiheeseen sopivaksi. Kunnan roolina olisi päättää koulujen sijainnit, rakennuttaa kiinteä monitoimi liikuntasali, kilpailuttaa ja valita moduulitoimittaja, säännellä vuosien saatossa kunkin koulun kokoa ja moduulirakennetta oppimistarpeen ja oppilasmäärän mukaisesti. Opetuspalvelujen ylläpitäminen maksaa kunnalle joka tapauksessa, olipa koulurakennukset kunnan omia tai maksetaanko vain tilojen käytöstä. Asiantunteva laskennallinen vertailu kertoisi, kumpi on pitkässä juoksussa kunnalle edullisempaa.
Tuloksena voisi olla dynaamisesti muuntuva lähikoulujen verkosto, johon alueen koululaisilla olisi lyhyt ja turvallinen koulumatka. Tällaisessa koulussa henkilöstö tuntisi oppilaat nimeltä ja oppimisympäristö olisi rauhallinen. Moduuliajattelussa kunta maksaisi ehkä vain oppimiskokemukseen tarvittavien tilojen käytöstä.
Poikkeusjärjestelykeskustelussakin mukana ollut koululaisten isä
