YRITTÄJYYSKASVATUS tuotiin Suomen koulujen opetussuunnitelmiin 1990-luvulla, mutta silloin painopiste oli vielä hieman enemmän työelämätaidoilla. 2000-luvulla yrittäjyyskasvatusta ja yrittäjämäistä asennetta alettiin vahvistaa peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmassa, ja 2010-luvulta lähtien yrittäjyyskasvatusta on Opetushallituksen opetusneuvos Nina Penttisen mukaan alettu painottaa ja opettaa aiempaa enemmän.
– Varsinkin sisäistä yrittäjyyttä eli yrittämiseen liittyvää sinnikkyyttä, rohkeutta ja luovuutta on alettu harjoittaa kouluissa enenevissä määrin. Myös ulkoisen yrittäjyyden teemoja, kuten liiketoimintasuunnitelman tekemistä tai yritysvierailuja kouluille ja yrityksiin, tehdään.
Penttinen näkee, että kehityksen taustalla ovat vaikuttaneet paitsi Euroopan unionin työelämätaitoja ja tulevaisuustaitoja korostaneet koulutuslinjaukset myös keskustelu kansallisesta kilpailukyvystä ja taloudellisesta tilanteesta ja siitä, että yrittäjiä tarvitaan. Yrittäjyyskasvatus onkin monesti toimintaa, johon kohdistuu odotuksia koulutussektorin ulkopuolelta esimerkiksi talouskasvun ja innovaatioiden saralla.
Nykyisessä yhteiskunnassa kilpailu korostuu ja yksilön omien kykyjen sekä taitojen nähdään pitävän yksilö mukana kilpailussa. Penttinen toivoo kuitenkin, että vastuullisuus ja kestävä yrittäminen huomioitaisiin entistä paremmin niin yleisesti kuin koulutuksenkin piirissä.
– Yritysten ympäristövastuuta vaatii nykyisin jo lakikin, ja myös sosiaalinen vastuu on koko ajan tärkeämpää.
Yrittäjyyskasvatuksessakin olisi hyvä tuoda esiin entistä kirkkaammin, millainen yritys on vastuullinen ja millainen yritystoiminta on kestävää. Nykynuoret ovat myös hyvin kiinnostuneita näistä kysymyksistä.
YRITTÄJYYSKASVATUSTA ei ole olemassa peruskouluissa ja lukioissa omana pakollisena oppiaineenaan, mutta yksi perusopetuksen seitsemästä laaja-alaisen osaamisen osa-alueista on Työelämätaidot ja yrittäjyys, jonka tavoitteet koskevat kaikkia oppiaineita. Lisäksi työelämään ja yrittäjyyteen liittyviä sisältöjä opiskellaan esimerkiksi oppilaanohjauksessa ja yhteiskuntaopissa. Lukioissa on myös paikallisia valinnaisia yrittäjyyskasvatukseen liittyviä opintojaksoja.
– Yrittäjyyskasvatus pohjautuu opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2017 linjaukseen, joka luo puitteet yrittäjyyskasvatuksen opettamiselle, Penttinen kertoo.
Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on lisätä yrittäjyyteen liittyviä myönteisiä asenteita, vahvistaa yrittäjämäistä toimintaa, kehittää yrittäjyyteen liittyviä tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tunnistaa omaa osaamista ja aikaansaada uutta yrittäjyyttä.
– Yrittäjyyskasvatukselle ei ole yhteisiä perusteita opetussuunnitelmassa, vaan tavoitteista ja sisällöistä päätetään paikallisesti. Joissakin kouluissa ja lukioissa yrittäjyyttä opetetaan enemmän ja toisissa vähemmän, Penttinen kertoo.
Pirkanmaalla esimerkiksi Ylöjärven lukiossa on erillinen yrittäjyyslinja, ja monissa peruskouluissa voi opiskella yrittäjyyttä valinnaisena aineena. Yrittäjyyskasvatusta ja -materiaaleja tarjoavat koulujen lisäksi myös monet järjestöt.
YRITTÄJYYSKASVATUKSESSA tärkeää on käytännönläheisyys, kokeileminen ja toiminnallisuus. Moni alakoulu Pirkanmaallakin on mukana 4.–6.-luokkalaisille suunnatussa Pikkuyrittäjät-ohjelmassa, jossa perustetaan oma 2–4 hengen pikkuyritys. Ohjelma huipentuu myyjäistapahtumaan, jossa lapset myyvät oikealla rahalla itse kehittämiään tuotteita tai palveluita. Pikkuyrittäjät on osa voittoa tavoittelemattoman Nuorten yrittäjyys ja talous NYT ry:n toimintaa.
Koulut ja luokat voivat halutessaan myös osallistua Opinkirjon järjestämään Yritys hyvä -kilpailuun, joka kannustaa eri-ikäisiä lapsia ja nuoria yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen asenteeseen. Nuori Yrittäjyys ry puolestaan järjestää valtakunnallista Uskalla Yrittää -tapahtumakokonaisuutta, jossa nuoret pääsevät perustamaan omia harjoitusyrityksiään. Tänä vuonna aluetapahtumiin ympäri Suomen osallistui yli tuhat yläkoululaista ja toisen asteen opiskelijaa.
